Draamassa oppilaiden työskentelyvälineinä ovat heidän omat ajatuksensa, äänensä ja kehonsa. Jotta draamatyöskentely onnistuisi, pitäisi oppilaiden uskaltautua kertomaan noita omia ajatuksiaan ja kehollistamaan omia ideoitaan yhdessä toimien. Väitöstutkimuksessani tarkastelin, miten opettaja voi tukea oppilaita draaman aikana antamalla heille tunnetukea.

Mitä tunnetuki on?

Aiemmassa tutkimuksessa tunnetuen on määritetty tarkoittavan opettajan ja oppilaiden välisiä sekä oppilaiden keskinäisiä hyviä suhteita, myönteisen ilmapiirin rakentamista ja ylläpitämistä, oppilaiden näkökulmien huomioimista sekä oppilaiden tukemista erilaisissa haastavissa tilanteissa. Antamalla tunnetukea opettaja viestii oppilaille, että he ja heidän ajatuksensa ovat opettajalle ja ryhmälle merkityksellisiä: ”Tämä ryhmä ei olisi sama ilman teitä jokaista. Juuri sinä olet meille tärkeä!”

Antamalla tunnetukea opettaja vahvistaa oppilaiden tunnetta pätevyydestä, autonomiasta, yhteenkuuluvuudesta ja turvallisuudesta. Pätevyydellä tarkoitetaan tunnetta siitä, että itsellä on mahdollisuus onnistua ja oppia. Autonomia taas on tunnetta vapaudesta ja vapaaehtoisuudesta. Yhteenkuuluvuus syntyy hyväksytyksi tulemisen tunteesta sekä siitä, että kokee olevansa merkityksellinen muille ryhmän jäsenille. Turvallisuudella taas tarkoitetaan tässä sitä, että oppilaan ei tarvitse hävetä itseään eikä pelätä osaamattomuuttaan tai nolatuksi joutumista.

Tutkitusti opettajan antama tunnetuki vaikuttaa myönteisesti muun muassa oppilaan kouluun kiinnittymiseen, oppimiseen, käyttäytymiseen, toverisuhteisiin ja hyvinvointiin. Erityisesti opettaja−oppilassuhteella on todettu olevan merkittävä vaikutus siihen, millaisena oppijana lapsi tai nuori itsensä näkee. Draamatunnilla opettajan toiminnalla ja hänen suhtautumisellaan oppilaisiin on siis hyvin suuri vaikutus siihen, kokevatko oppilaat olevansa tärkeitä ja osaavia ja rohkaistuvatko he näin ollen osallistumaan draamatoimintaan.

Draamatoiminnan aikainen tunnetuki

Opettajan tärkeänä tehtävänä on nähdä vaivaa sen eteen, että draamatunnille muodostuisi turvallinen ja viihtyisä ilmapiiri, joka lujittaa keskinäistä luottamusta ryhmän sisällä. Rakentaakseen tällaista myönteistä ilmapiiriä, on opettajan ensinnäkin luotava lämmin ja läheinen suhde oppilaiden kanssa. Samalla opettaja myös mallintaa, millainen kohtelu ja kohtaaminen on sallittua ja hyväksyttävää draamatunneilla.

Sekä opettajan sanallinen että sanaton viestintä vaikuttavat siihen, miten läheisenä ja välittävänä oppilaat häntä pitävät. Tutkimusten mukaan opettaja ilmaisee tehokkaasti oppilaille haluaan lähentyä heidän kanssaan viestimällä välittömyyttä. Välittömyyttä voi ilmaista muun muassa kehumalla, kysymällä oppilaiden mielipidettä, paljastamalla jotakin omasta itsestään sekä käyttämällä ilmaisuja ”me” tai ”meidän ryhmä/luokka”. Sanattomia välittömyyden ilmauksia omat esimerkiksi lähellä oleminen, hyväntahtoinen koskettaminen ja yhteiseen leikkiin osallistuminen. Tutkimuksessani erityisesti jaettu ilo ja opettajan hymyily nousivat esiin selkeimpinä merkkeinä draamatoiminnan aikaisesta tunnetuesta myönteiseen ilmapiiriin liittyen.

Opettajan on myös ansaittava oppilaiden luottamus osoittamalla selkeästi olevansa valmis auttamaan ja tukemaan heitä. Opettajan onkin puututtava säännöllisesti ei-toivottuun käyttäytymiseen, toisten alas painamiseen ja draamasopimuksen vastaiseen toimintaan. Tämä on kuitenkin tehtävä hienovaraisesti ja oppilaita nolaamatta, jotta kaikki pystyisivät jatkamaan toimintaa hyvillä mielin. Lisäksi opettajan on hyvä seurata oppilaiden ja oppilasryhmien toimintaa pystyäkseen vastaamaan nopeasti muihinkin tuentarpeisiin. Luottaessaan opettajaan oppilaat pyytävät helpommin apua myös itse. Kun oppilaiden ei tarvitse olla koko ajan varuillaan tai pelätä epäonnistumista, he uskaltavat kokeilla ja heittäytyä mukaan draamaan.

Reflektointityökalu draaman opettamisen tueksi

Väitöstutkimuksessani kehitin työkalun, jolla voidaan havainnoida opettajan antaman tunnetuen tasoa. Voit käyttää tätä työkalua myös oman draamaopettajuutesi tukena. Työkalu koostuu kolmesta osa-alueesta, jotka ovat 1) vuorovaikutusilmapiirin sävy, 2) oppilaiden tekijyyden tukeminen ja 3) oppilaiden työskentelyyn kiinnittyminen. 

Vuorovaikutusilmapiirin sävy kertoo siitä, miten opettaja kohtaa oppilaat ja miten oppilailla on oikeus kohdella toisiaan. Jos ilmapiiri on myönteinen, opettaja ja oppilaat viihtyvät selvästi keskenään ja toisia kohdellaan arvostavasti. Kielteinen ilmapiiri taas näyttäytyy epäystävällisenä puheena tai käyttäytymisenä, kuten toisen puheen päälle huuteluna, toisen sivuuttamisena, nolaamisena tai jopa fyysisenä satuttamisena. Opettajan tulisi puuttua epäystävällisyyteen aina johdonmukaisesti ja tehokkaasti, mutta myös hienovaraisesti.

Oppilaiden tekijyyden tukemisella tarkoitan ensinnäkin oppilaiden kiireetöntä kohtaamista sekä heidän ideoidensa ottamista osaksi draamatuntia. Opettaja voi tukea oppilaiden tekijyyttä esimerkiksi tarjoamalla vaihtoehtoja eri työtavoista. Yhteinen keskustelu ja suunnittelu draamatunnin/-tarinan etenemiseen liittyen vahvistaa oppilaiden tunnetta siitä, että heidän mielipiteensä ja ideansa ovat tärkeitä. Oppilaiden pitäisi päästä myös tuottamaan ja esittämään omia ratkaisujaan erilaisissa tehtävissä ja kokoonpanoissa. Myös fiktiivisessä roolissa toimiminen vahvistaa oppilaan tekijyyttä. Opettajalta tällainen tekijyyden jakaminen vaatii erityisesti joustavuutta sekä opettajajohtoisesta työskentelystä luopumista. Usein myös etukäteissuunnitelmat menevät uusiksi.

Työskentelyyn kiinnittymisen osalta työkalussa tarkastellaan oppilaiden toimintaan osallistumista sekä huomion suuntaamista meneillään olevaan tehtävään. Lisäksi katsotaan, millaisella innolla ja intensiteetillä he työskentelevät. Kun oppilaat luottavat opettajaan ja kokevat olevansa osaavia ja pystyviä, he myös motivoituvat toimimaan ja yrittämään. Oppilas voi kiinnittyä työskentelyyn myös tunnetasolla, jolloin hän selvästi nauttii toiminnasta ja ilmaiseekin kiinnostusta, iloa ja/tai onnellisuutta. Oppilaiden ylpeys omasta työstä näkyy ryhmän yhteisenä ilona sekä innokkuutena päästä näyttämään oma ratkaisu muille. 

Draamatoiminnan aikainen tunnetuki -työkalussa kuvaan opettajan ja oppilaiden toimintaa sekä vuorovaikutusta jokaisella osa-alueella kolmella eri tasolla (korkea taso / perustaso / matala taso). Voit hyödyntää työkalua esimerkiksi lukemalla osa-alueiden kuvauksia, jotta opit, millaisista eri asioista ja millaisesta opettajan toiminnasta tunnetuki koostuu. Voit myös videoida omaa draamaopetustasi ja verrata sitten tunnin tapahtumia työkalun kuvauksiin. Näin näet, mitkä tunnetuen osiot hallitset jo hyvin ja missä asiassa voit pienellä hienosäädöllä nousta taitavalle tasolle. Työkalu on liitteenä väitöskirjassani, josta voit ottaa sen käyttöösi ilmaiseksi. Väitöskirjani taas voit ladata kirjallisuusluettelossa olevan linkin kautta. Otathan minuun kuitenkin yhteyttä, mikäli haluat hyödyntää työkalua tieteellisessä tutkimuksessa, jotta voin kouluttaa sinut työkalun validiin käyttöön.

Tutkimukseni osoitti, että draama tarjoaa opettajille monia luontevia tilaisuuksia oppilaiden kehumiseen, heidän ideoistaan ilahtumiseen, hyväntahtoiseen koskettamiseen, kahdenkeskiseen kohtaamiseen ja yhdessä höpsöttelyyn. Toivonkin (ja myös toivotan) Sinulle riemullisia draamahetkiä!

-Miia

Tutkittu juttu -artikkelin kirjoittaja KT Miia Kaasinen on luokanopettaja sekä draamaopettaja, -kouluttaja ja -tutkija Espoosta. Miia on kiinnostunut erityisesti vuorovaikutuksesta, osaamisen kehittämisestä sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnista. Tällä hetkellä Miia työskentelee hankkeen johtajana ja kouluttajana opettajien työhyvinvointihankkeessa.

Lue lisää

Kaasinen, M. (2023). Draamatoiminnan aikainen tunnetuki : Observointityökalun kehittäminen kasvatustieteellisen design-tutkimuksen tutkimusstrategiaa hyödyntäen. Helsingin yliopisto. Lue lisää tästä.

Lehtonen, A., Kaasinen, M., Karjalainen-Väkevä, M., & Toivanen, T. (2016). Promoting Creativity in Teaching Drama. Procedia – Social and Behavioral Sciences 217, 558-566. Lue lisää tästä.

Pyykkö, A., & Kaasinen, M. (in press). The teacher as the creator and supporter of students’ creativity and artistry in drama. Research in Arts and Education, 3(2024).

• draamatyöskentely