Vieraskynä: Draamakasvatuksella voi vahvistaa mielenterveyttä

Vieraskynä: Draamakasvatuksella voi vahvistaa mielenterveyttä

Taiteella on tutkitusti mielenterveysvaikutuksia. Taiteen tekeminen ja kokeminen vahvistaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Yli 3000 tutkimusta käsittävän koosteen perusteella taidelähtöinen toiminta voi parantaa prososiaalista käytöstä, lisätä oppimismotivaatiota, tuottaa onnistumisen elämyksiä ja tukea positiivista minäkuvaa (WHO 2019). 

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Määritelmä sisältää myönteisen käsityksen itsestä, omasta potentiaalista ja pärjäämisestä sekä kokemuksen yhteisöön kuulumisesta.

Miten draamakasvatus vahvistaa mielenterveyttä?

Ilon jakamista turvallisessa ryhmässä

Luottamus ja yhteys toiseen ihmiseen on mielenterveyden perusta. Se on myös lähtökohta mielenterveyttä tukevalle draamakasvatukselle. Ryhmään rakennetaan tietoisesti turvallisuuden tunnetta, tutustutaan toisiin sekä annetaan tilaa tunteille ja ajatusten jakamiselle. Turvallisessa ryhmässä itsesuojelun tarve vähenee, potentiaalia vapautuu luovuudelle ja itseilmaisulle ja huumori alkaa kukkia. 

Yhdessä jaettu ilo on parasta ravintoa mielenterveydelle! Parhaimmillaan draamaryhmässä päästään positiiviseen kierteeseen, jossa myönteiset tunteet ruokkivat itseään, energisyys kasvaa ja myönteisiä kokemuksia jaetaan. Huumori hitsaa ryhmän jäseniä toisiinsa, se suojaa stressiltä ja auttaa tunteiden hallinnassa. Se myös auttaa tulkitsemaan tilanteita oman hyvinvoinnin kannalta myönteisellä tavalla. Eipä ihme, että improvisaatioteatterista tuttu Moka on lahja -periaate tuntuu vapauttavalta! Ohjaajan on hyvä kuitenkin tiedostaa, ettei kaikenlainen huumori edistä mielen hyvinvointia; esimerkiksi toisen mitätöintiin tai piikittelyyn perustuva huumori ei kuulu myönteiseen vuorovaikutukseen.

Mielenterveyttä voi vahvistaa myös ryhmänohjausotteella, joka perustuu positiiviseen psykologiaan. Huomiota kiinnitetään yksilön ja ryhmän vahvuuksiin ja onnistumisiin heikkouksien ja virheiden sijaan. Unohdetaan arvostelu ja keskitytään lämpimään ja kannustavaan vuorovaikutukseen. Kehutaan, tuetaan ja autetaan toinen toista kukoistamaan.

Tunnetaitoinen ohjaaja luo hyväksyvää tunneilmastoa

Hyvät tunnetaidot ovat olennainen osa hyviä vuorovaikutustaitoja. Tunnetaidoissa voi aina kehittyä, eikä niissä koskaan voi tulla valmiiksi. Jokaisen draamaohjaajan kannattaakin tutustua omiin tunnetaitoihinsa ja pyrkiä kehittymään niissä. Hyväksynkö, tunnistanko ja nimeänkö erilaisia tunteita? Ajattelenko ensin ja toiminko vasta sitten? Miten rauhoitan itseni, jos joku ryhmän jäsen herättää minussa toistuvasti voimakkaita tunteita? Ohjaajan rooli on ryhmän tunneilmaston kannalta keskeinen, koska peilisolujemme ansiosta tunteet tarttuvat. Jokaisen ohjaajan on hyvä välillä pysähtyä miettimään sitä, millainen on hyväksyvä tunneilmasto ja miten sen kehittymistä voi tukea.

Omia tunne- ja tietoisuustaitojaan ohjaaja voi kehittää erilaisissa koulutuksissa, ja niitä voi hyvin harjoitella yhdessä oman ryhmän kanssa. Tietoisen läsnäolon harjoitteleminen sopii hyvin draamatyöskentelyn alkuun, mikä auttaa tarkkaavuuden suuntaamisessa ja keskittymisessä. Tunnin loppuun sopivat rauhoittumis- ja rentoutumisharjoitukset. Itsensä rauhoittamisen taidot ovat elämäntaitoja, jotka helpottavat selviytymistä kuormituksesta ja vaikkapa esiintymisjännityksestä.

Empatia kehittyy näkökulmia vaihtamalla

Draamakasvatuksen ytimessä on toisen asemaan asettuminen ja tunteiden tarkastelu eri rooleista käsin. Siksi draamakasvatus on mitä suurimmassa määrin empatian harjoittelua. Draaman avulla tutkitaan ihmisten välisiä suhteita, ristiriitoja, arvoja ja asenteita ja näiden herättämiä tunteita. Tunnetaitoinen ohjaaja suuntaa huomion tunteisiin, tarjoaa tilaa tulkinnoille ja pyrkii itse käyttämään rikasta tunnesanastoa ja -ilmauksia. Draamakasvatuksen vahvuus mielenterveystaitojen (eli mielenterveyttä ylläpitävien ja vahvistavien taitojen) kannalta on juuri tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Czibolyn (2015) mukaan draamalla on merkittävä positiivinen vaikutus sosiaalisiin taitoihin, empatiaan ja kykyyn ymmärtää toisen näkökulmaa. 

Psykologisten perustarpeiden täyttyminen lisää hyvinvointia

Miten sitten saavuttaa korkeatasoisia taiteellisia tavoitteita hyvinvointia unohtamatta? Decin ja Ryanin (2008) itseohjautuvuusteoria kuvaa sisäisen motivaation syntymistä. Teorian mukaan ihmisellä on kolme perustarvetta, omaehtoisuus (eli autonomia), kyvykkyys (eli pätevyys) ja yhteenkuuluvuus. Näiden perustarpeiden täyttyminen herättää sisäisen motivaation ja lisää yksilön sitoutumista toimintaan ja tavoitteisiin. Teorialla on myös kattavaa tutkimusnäyttöä sen yhteydestä hyvinvointiin.

Draamaohjaajan tulee siis antaa osallistujalle riittävä määrä autonomiaa kuten mahdollisuus tehdä itsenäisiä valintoja ja tulkintoja. Silloin osallistuja kokee, että hänen ajatuksillaan ja ideoillaan on merkitystä ja että häntä kuunnellaan. Isojen ja pienten onnistumisten kautta hänen uskonsa omaan kyvykkyyteensä vahvistuu. Kaiken aikaa häntä tukee ryhmä, jossa hän saa kokea yhteenkuuluvuutta.

Osaavissa käsissä draamakasvatus onkin mitä parhainta mielenterveyden vahvistamista! 

Vieraskynä-artikkelin kirjoittaja on draamaopettaja, KM Riikka Nurmi, joka toimii asiantuntijana MIELI Suomen Mielenterveys ry:ssä Varhaiskasvatuksen ja koulutyön yksikössä.

Lähteitä ja lisätietoa

Cziboly, A. 2015. DICE – The impact of Educational Drama and Theatre on Key Competences. 

Deci, E. L. & Ryan, R. M. 2008. Facilitating Optimal Motivation and Psychological Well-Being Across Life’s Domains. Canadian Psychology 2008, Vol. 49, No 1, 14-23.

Health Evidence Network synthesis report 67: What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review Daisy Fancourt | Saoirse Finn. WHO 2019.

Nurmi, R., Sillanpää, A. & Hannukkala, M. 2022. Hyvää mieltä yhdessä. Käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen. 8. painos. MIELI Suomen Mielenterveys ry.

Valkonen, J. 2018. Huumori hyvinvoinnin edistäjänä. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2019: 1-10.

Lisäksi MIELI Suomen Mielenterveys ry:n verkkosivuilta löytyy materiaalia ja koulutuksia eri-ikäisten kanssa työskenteleville ja kaikille mielenterveydestä kiinnostuneille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s