Draamamenetelmät ja kirjoittamisen opetus

Kirjoittamisessa on välillä vaikea päästä alkuun, kun pitäisi päättää mistä, mitä ja miten kirjoittaa. Kirjoittamista voi opettaa ja ohjata monella eri tavalla. Draamamenetelmät tarjoavat toiminnallisen tavan kirjoittamisen opetukseen.

Varsinkin pienimpien oppilaiden kohdalla oma tuottava kirjoittaminen on usein tarinankerrontaa. Tarinoita voi ideoida yhdessä ja aloittaa kerronnan suullisesti. Satukaavan avulla tarinoita voi sekä kertoa että kirjoittaa. Tarinoita voidaan kertoa ryhmissä myös lause tai sana kerrallaan, jolloin vuoro siirtyy seuraavalle joka lauseen tai sanan jälkeen. Lause (tai sana) kerrallaan -harjoituksia voidaan tehdä myös kirjoittaen. Kirjoittamisen opetukseen sopivat monet niistä pedagogisen draaman menetelmistä, joita vinkkasin aiemmin kirjallisuuden opetukseen.

Tarinan juonen rakentamiseen voi käyttää still-kuviin perustuvaa ryhmäharjoitusta. Siinä oppilasryhmä miettii tarinan alkutilanteen, jonkin ratkaisua vaativan ongelmatilanteen tai muun tarinan käännekohdan sekä lopun. Nämä kolme tilannetta esitetään muille still-kuvina, jonka jälkeen kohtausten herättämistä ajatuksista ja kysymyksistä voidaan yhdessä keskustella. Still-kuvien sarjaa voidaan käyttää tarinan kirjoittamisen lähtökohtana.

Kertomuksen henkilöiden luomiseen ja henkilöhahmojen syventämiseen sopivat draamaharjoituksista esimerkiksi piirretty rooli ja ajatusäänet. Piirretty rooli on työtapa, jossa henkilön ääriviivat esittävään piirrokseen lisätään kirjoittaen tai piirtäen sekä henkilön luonteenpiirteitä ja hänen näkemyksiään eri asioista että henkilöön vaikuttavia ympäristöön liittyviä tekijöitä. Ajatusäänet ovat työtapa, jossa roolihenkilön ajatukset sanotaan ääneen. Tämän työtavan voi yhdistää esimerkiksi still-kuvaan, jolloin still-kuvaa katsovat ryhmän jäsenet käyvät vuorollaan sanomassa ääneen jonkin tilannekuvassa olevan roolihenkilön ajatukset.

Tarinan miljöötä voidaan tutkia ja kehittää piirtämällä ja tekemällä äänimaisemia. Äänimaisemia voidaan tuottaa ihmisäänin ja kehosoittimin tai käyttämällä soittimia ja muita välineitä äänten tuottamiseen. Kun miljöö on kuvattu piirtäen ja sen äänet on tuotettu, nauhoitettu ja kuunneltu, ympäristön kuvaileminen tarinaan on helpompaa.

Heille, jotka kaipaavat ideoita draamamenetelmien käyttämisestä yläkoulun kirjoittamisen opetukseen, laitan tähän vielä linkin Heli Perttulan tutkielmaan Teatterilähtöiset menetelmät ja kirjoittamisen opetus. Siitä löytyvät käytännön esimerkit draaman soveltamisesta kolmen erilaisen tekstilajin (dialogi, runo ja työhakemus) opettamiseen. Lisäksi tutkielmassa on kerrottu tarkemmin teatterilähtöisten menetelmien hyödyistä kirjoittamisen opetuksessa, joten se sopii muidenkin luettavaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s