ReadDrama-hankkeessa tutkitaan lukuteatterin vaikuttavuutta 3.-4.-luokkalaisten, lukemisen tukea tarvitsevien oppilaiden lukusujuvuuteen ja -motivaatioon. Hankkeessa kehitetyssä lukuteatteriohjelmassa lukemista harjoitellaan draaman keinoin, lukien ja ilmaisten näytelmätekstiä.
Mikä ihmeen lukuteatteri?
Lukuteatteri on Yhdysvalloissa kehitetty lukemisen harjoittelun menetelmä, jossa lukusujuvuutta kehitetään valmistamalla lukuteatterikäsikirjoituksista lyhyitä lukuteatteriesityksiä. Esityksen harjoitteleminen antaa toistavalle ääneen lukemiselle luonnollisen ja motivoivan kontekstin: merkityksettömältä tuntuvan puurtamisen sijaan saman tekstin lukeminen uudestaan ja uudestaan on perusteltua, kun tavoitteena on harjoitella esitys yleisölle esitettäväksi. Lukuteatterissa ei opetella tekstiä ulkoa, vaan myös esityksessä omat vuorosanat luetaan käsikirjoituksesta.
ReadDrama-hankkeen tavoitteena oli kehittää suomalaisessa koulukontekstissa toimiva ja tarkoituksenmukainen lukuteatterin muoto, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi erityisopetuksessa projektimuotoisesti. ReadDraman lukuteatteri perustuu suomalaisen draamakasvatuksen perinteelle, ja siinä korostuvat turvallinen oppimisilmapiiri, lapsikeskeisyys, vuorovaikutuksellisuus sekä ilmaisullisuus.
Amerikkalaisessa lukuteatterin perinteessä lukuteatterikäsikirjoitukset ovat usein lukuvuoroihin jaettuja kerronnallisia tekstejä, jotka esitetään puhekuoromaisesti, elävöittäen lukemista mahdollisesti koreografioiduilla liikkeillä tai ääniefekteillä. ReadDrama-hankkeessa kehitetyssä lukuteatterin muodossa hyödynnetään näytelmätekstejä, joita työstetään näyttämölle – kuitenkin hyvin matalalla kynnyksellä! Näytelmän harjoitteleminen tarjoaa laajemmin mahdollisuuksia lapsen oman ilmaisuvoiman kehittämiseen, ja tuo lukuteatteriin kehollisen ulottuvuuden. Keskeistä ReadDraman lukuteatterimuodossa onkin turvallisen ryhmän rakentuminen, jotta heikotkin lukijat uskaltautuvat lukemaan ääneen ja tutkiskelemaan erilaisia ilmaisullisia vaihtoehtoja.
ReadDrama-tutkimuksen satoa
ReadDrama-hanke on ensimmäinen laajamittainen lukuteatteritutkimus Suomessa. Hankkeessa on kehitetty pienryhmissä toteutettava lukuteatterin muoto, jossa oppilaat kokoontuvat kerran tai kaksi viikossa. Osallistujat ovat olleet lukusujuvuudessa tukea tarvitsevia oppilaita. Hankkeessa tehdyissä tutkimuksissa lukuteatteria on verrattu tavanomaiseen lukusujuvuuden harjoitteluun. Lisäksi on selvitetty, tehostaako tavoitteen asettaminen lukuteatterin vaikutusta oppimiseen tai motivaatioon. Tavoitteena on ollut harjoitellun näytelmätekstin esittäminen luokkatovereista koostuvalle yleisölle.
Ensimmäisessä pilottitutkimuksessa lukuteatteriin osallistuneet kehittyivät lukemisen sujuvuudessa selvästi paremmin kuin koulun tukea saaneet oppilaat. Toisessa pilotissa lukuteatteriryhmä edistyi lukusujuvuudessa yhtä hyvin kuin perinteistä lukusujuvuuden tukea saanut ryhmä. Laajemmassa tutkimuksessa tavoite- ja harjoitemuotoista lukuteatteria verrattiin perinteiseen ääneen lukemisen harjoitteluun, sekä sujuvasti lukeviin luokkahuoneverrokkeihin. Kaikki tukea saaneet ryhmät edistyivät interventiojakson aikana ääneen lukemisessa suunnilleen yhtä hyvin ja paremmin kuin luokkahuoneverrokit, mutta ero suureni jälleen seurantajakson aikana.
Yhteenvetona tulokset puoltavat näkemystä siitä, että lukuteatteri on yhtä tehokasta kuin perinteinen ääneen lukemisen harjoittelu, mutta lukivaikeudet vaativat pitkäkestoista tukea. Lisäksi tiedetään, että aiemmissa tutkimuksissa, joissa lukuteatteria on tehty joka päivä useiden kuukausien ajan, on saavutettu suurempaa edistystä lukusujuvuudessa. Näin ollen optimaalisen edistyksen aikaansaamiseksi kerran tai pari kertaa viikossa pidetty lukuteatteri kaipaa rinnalleen myös muuta ääneenlukemisen harjoittelua.
Lukuteatteri ja lukumotivaatio
Kaikissa tutkimuksissa olemme tutkineet myös lukuteatterin mahdollisia vaikutuksia oppimismotivaatioon. Tulosten mukaan erityisesti selkeän tavoitteen sisältänyt lukuteatteriohjelma lisäsi oppilaiden motivoitumista toimintaan ja koulun lukuopetukseen. Lisäksi tavoitemuotoinen lukuteatteri vähensi hetkellisesti oppilaiden ääneen lukemiseen liittyvää ahdistuneisuutta ja lukuvirheitä. Näyttää siis siltä, että esiintymistavoite ohjaa oppilaita lukemaan ääneen huolellisemmin ja rohkeammin.
Kaiken kaikkiaan aiempi tutkimusnäyttö ja ReadDrama-hankkeen tulokset puoltavat lukuteatterin käyttöä kouluilla yhtenä lukusujuvuuden kohdennetun tuen välineenä. Yleisemmin tulokset tukevat sitä että draamapedagogiikalla on saavutettavissa erityisiä hyötyjä niin oppimisen kuin oppimismotivaation osalta. Myös mielekkäät oppimistavoitteet ja hyvin strukturoidut oppilasprojektit saattavat edistää oppimismotivaatiota, joskin tästä aiheesta kaivataan lisätutkimusta.
Lukuteatteri osaksi omaa opetusta?
ReadDraman lukuteatteriohjelmaa suositellaan hyödynnettäväksi 2.-5.-luokkalaisten kanssa. Lukuteatteria tehdään pienryhmässä, joten se soveltuu erityisesti osaksi erityisopetusta. Hankkeen lukuteatteriohjelma näytelmäteksteineen ja lisämateriaaleineen on julkaistu hankkeen verkkosivuilla.
Lisäksi lukuteatterista julkaistaan tammi-helmikuussa 2022 laajempi opas, KUMMI 20: Sujuvuutta ja varmuutta lukemiseen draaman keinoin. Kummi-julkaisu esittelee kattavasti lukusujuvuuden kehittymisen teoriaa ja lukuteatterin draamakasvatuksellista oppimiskäsitystä. Lisäksi Kummi-opas sisältää selkeät ohjeet ja vinkit lukuteatterityöskentelyn suunnitteluun ja ohjaamiseen.
Artikkelin kirjoittajat ovat ReadDrama-hankkeen johtaja, akatemiatutkija Jarkko Hautala, tutkijatohtori Miia Ronimus sekä hankkeen projektikoordinaattorina työskennellyt draamakasvatuksen opettaja Roosa Karhunen.
Lue lisää
Hautala, J., Junttila, E. & Ronimus, M. (hyväksytty). Reader’s theater projects for special education: a randomized controlled study. Scandinavian Journal of Educational Research.
Hautala, J., Ronimus, M., Junttila, E., Kullberg, N., Eräpuro, K., Viirret, T. L., & Lintunen, J. (2020). Onko lukuteatteri tehokas tapa harjoitella lukemista? Pilottitutkimuksen tuloksia ReadDrama-hankkeesta. Niilo Mäki Bulletin, 30 (1), 62-77. Lue lisää tästä.
Junttila, E., Ronimus, M. & Hautala, J. (2021). ”Koska oli ekstrasuperkivaa” – 3.-4.-luokkalaisten hitaiden lukijoiden kokemuksia. Teoksessa M. Laakso, A. Nylund, A. Kautto, L. Kanto & A-K. Tolonen (toim.), Kieli, leikki ja pelillisyys (s. 27–41). Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 53.
Palokangas, H. (2021). Lukuteatterin vaikutukset ääneen lukemiseen (Master’s thesis, Itä-Suomen yliopisto). Lue lisää tästä.
Lisätietoa KUMMI 20 ja muista Niilo Mäki Instituutin julkaisuista löydät täältä.