Draamaa varhaiskasvatuksesta esi- ja alkuopetukseen

Draaman soveltuvuutta varhaiskasvatukseen ja kouluun ei ole vaikea perustella. Alle kouluikäisten sekä esi- ja alkuopetusikäisten lasten draamakasvatus voidaan mieltää ohjatuksi leikiksi, jolla on pedagogiset tavoitteet. Ja leikkihän on lapselle luontainen tapa tutkia ja oppia. Kirjassa Loikaten leikkiin – rohkeasti rooliin! Terhi Martinez-Abarca ja Riikka Nurmi esittelevät draamakasvatuksen teoriaa ja käytännön esimerkkejä 1-7 -vuotiaiden kanssa toteutettavaan draamaan. Varhaiskasvatuksen lisäksi kirjan antia voi soveltaa vielä esi- ja alkuopetuksessakin. Kirjassa draamakasvatus määritellään leikin, tarinoiden ja teatterin keinoin tapahtuvaksi oppimiseksi. Varhaiskasvatuksen draamaa lähestytään erilaisten genrejen kautta ja kirjassa se on jaettu kuuteen toimintamuotoon: draamaleikkiin, ilmaisuleikkiin, forum-teatteriin, prosessidraamaan, draamaseikkailuun ja esittävään draamaan eli teatteriin.

Draamaleikkiä leimaa spontaanius ja siinä korostuvat ohjaajan kyvyt ja keinot spontaanin leikin pedagogiseen ohjaamiseen. Kirjassa on käytännön esimerkkejä muun muassa draamaleikeistä siirtymätilanteissa, joissa leikeillä puretaan kiukkua tai muutoin helpotetaan odottelua. Leikit ovat helppoja ja monet niistä miimisiä, joten leikkiä voidaan aina tarvittaessa. Draamaleikki voi olla myös valmisteltu, ja yksi tapa käynnistää leikki on lavastaa erilaisia leikkiympäristöjä. Draamaleikki voidaan rakentaa myös prosessidraaman tapaan esimerkiksi tutun sadun ympärille. Kirjassa esitellään draamaleikki Susi ja seitsemän pientä kiliä.

Ilmaisuleikin tavoitteita ovat muun muassa teatteri-ilmaisun kielen ja muiden draaman taitojen kehittyminen, ryhmäytyminen ja itsetuntemuksen kehittyminen. Taitojen harjoittelua palvelevat sääntöleikeistä koostuvat ilmaisuleikkituokiot. Kirjassa on esitelty erilaisia ilmaisuleikkejä ja -harjoituksia aina lämmittelyleikeistä, kontakti- ja yhteistyöharjoituksista tarinankerrontaan ja tunneharjoituksiin. Tarinankerrontaan liittyvien harjoitusten kautta lapset oppivat tarinoiden dramaturgiaa. Kirjassa esitellään myös norjalaisen Marit Ulvundin varhaiskasvatukseen kehittämä tarinateatterisovellus, kaikuteatteri.

Kaikuteatterissa vapaaehtoinen kertoja istuu yleisön edessä yhdessä ohjaajan kanssa ja kertoo jostain itselle tapahtuneesta tilanteesta. Ohjaaja auttaa tarinan draamallisen rakenteen – alku, keskikohta ja loppu – löytymisessä. Tarinan roolit jaetaan sitä kuunnelleille lapsille ja loput lapset sekä kertoja jäävät yleisöksi. Tarina dramatisoidaan ja näytellään. Lopuksi kysytään tarinan kertojalta, mitä hän piti tästä tarinansa versiosta. Kaikuteatterin idea ei ole kopioida tarinaa, vaan luoda kaiku alkuperäisestä tarinasta. Tärkeää on, että tarinan kertoja saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta.

Forum-teatterissa esitetään arjen ongelmatilanteita, etsitään niihin erilaisia ratkaisumalleja sekä kokeillaan niiden toimivuutta. Pientenkin lasten kanssa forum-teatteria voidaan toteuttaa esimerkiksi pöytäteatterina. Forum-teatteria voidaan käyttää myös yhtenä työtapana prosessidraamassa.

Prosessidraama on kehyskertomukselle perustuva draamajakso, jonka tavoitteena on käsiteltävän asian ymmärtäminen kokemuksellisen oppimisen kautta. Kirjassa on käsitelty prosessidraaman suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä kysymyksiä ja esitelty sen eri vaiheisiin sopivia draaman työtapoja. Lisäksi kirjasta löytyvät prosessidraamat saduista Lumikki ja Tuhkimo.

Draamaseikkailussa osallistujat toimivat päähenkilöinä ohjaajan suunnittelemassa ja ohjaamassa tarinassa. Draamaseikkailu eroaa prosessidraamasta dramaturgiansa puolesta: se noudattaa perinteistä draaman kaarta ja on yleensä kertaluonteinen tapahtuma. Draamaseikkailu alkaa, kun lapset saavat viestin pulassa olevalta. Viestistä selviää ratkaistava ongelma ja se, missä roolissa lapset sadun maailmaan astuvat. Kutsuja toimii myös oppaana seikkailussa, jonka juoni etenee konfliktin tai mysteerin syventämisestä vaaroihin ja vaikeuksiin, kunnes ongelma ratkaistaan ja ongelman ratkaisua seuraa onnellinen loppu. Kirjassa esitellään draamaseikkailu Merirosvot, jonka teemana on auttaminen yhteistyöllä.

Esittävä draama eli teatteri voi syntyä spontaanisti, kun lapset innostuvat esittämään toisilleen tai ryhmän aikuisille omia pieniä esityksiä. Esittävää draamaa sisältyy yleensä myös erilaisiin juhliin. Näytelmän voi rakentaa valmiin käsikirjoituksen, sadun, tarinallisen laulun tai runon pohjalle tai sen voi luoda ryhmälähtöisesti. Näytelmän käsikirjoituksen laatiminen yhdessä ryhmän kanssa tunnetaan myös nimellä ideasta esitykseen tai devising. Siinä ryhmä päättää näytelmän aiheen, ja juoni kehitellään yhdessä harjoitusten, draaman työtapojen ja leikkien avulla. Yhteinen käsikirjoitus voi syntyä myös draamaleikin tai prosessidraaman pohjalta. Kirjassa kuvataan Piparkakkupoika -esityksen valmistuminen ryhmälähtöisenä teatterina.

Teatterinuket ovat olennainen osa varhaiskasvatuksen draamaa. Kirjassa esitellään erilaisia teatterinukkeja, annetaan vinkkejä niiden valmistamiseen, käsittelyyn ja käyttöön eri tilanteissa ja draaman toimintamuodoissa. Paitsi varta vasten valmistettu nukke, teatterinukke voi olla mikä tahansa esine, joka muuttuu mielikuvituksen keinoin eläväksi. Lapsen kannalta teatterinuken etu on siinä, että sen antaman roolisuojan turvin voi eläytyä erilaisiin rooleihin. Teatterinukkea voidaan käyttää myös haastavien tilanteiden ratkaisemiseen ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun esimerkiksi forum-teatterissa.

Loikaten leikkiin – rohkeasti rooliin! on käytännönläheinen opas varhaiskasvatuksessa sekä esi-ja alkuopetuksessa toteutettavaan draamakasvatukseen. Käytännön työssä kehitetyt ja kokeillut ideat ja suunnitelmat tarjoavat yhden mallin toteuttaa draamaa lasten kanssa. Kirjan yksityiskohtaiset esimerkit ja toteutusta esittelevät kuvat innostavat lukijaa myös omien draamaideoiden kehittelyyn. Kirjan lopussa on lisäksi draamatoiminnan arviointia koskeva luku. Arvioinnin avulla opetuksen suunnittelu ja kehittäminen pedagogisten tavoitteiden suunnassa tulevat mahdollisiksi. Arvioinnin tehtävänä on lisätä ryhmän ja yksilön hyvinvointia: toiminta tulee suunnitella niin, että kaikki voivat onnistua.

Kirjallisuus:
Martinez-Abarca, T. & Nurmi, R. 2015: Loikaten leikkiin – rohkeasti rooliin! Draamakasvatusta 1-7 -vuotiaille. Lasten Keskus.

3 vastausta artikkeliin “Draamaa varhaiskasvatuksesta esi- ja alkuopetukseen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s