Kaikenlainen toiminnallisuus on tullut lukemisen pedagogiikkaan. Lukemiseen liitetty ryhmätoiminta sitouttaa tekstiin ja kiinnittää lukevaan yhteisöön. Aika monesti toimintaan voi kuitenkin osallistua lukematta tai perehtymättä tekstiin ja toiminnan lukemiseen liittyvät tavoitteet jäävät toteutumatta. Lukuteatteri-menetelmää sovellettaessa näin ei käy.
Lukuteatteri-menetelmän juuret ovat teattereiden lukudraamoissa, ja se on kehitetty erityisesti heikkojen lukijoiden motivointiin Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa lukuteatteri on käytetty menetelmä, josta järjestetään jopa kansallisia kilpailuja.
Lukuteatteri kehittää kaikkia lukutaidon osa-alueita, sillä koko teatteriesitys rakentuu tekstin lukemiseen. Mitään ei tarvitse opetella ulkoa tai improvisoida. Tekstiä vain luetaan eläytyen yleisölle ja yleisön eläytymistä tuetaan pienesti rekvisiitalla, liikkeillä tai ääniefekteillä. Lukuteatterin lähtökohtana voi olla mikä tahansa itsekirjoitettu tai julkaistu teksti.
Lukuteatteriesitystä kannattaa ajatella enemmän puhekuorona kuin näytelmänä. Usein lukuteatteriesitykseen asetutaankin kuin kuoroon: riviin. Lukuteatteri on kuin kuunnelma, jonka voi nähdä ja johon voi näin lisätä myös visuaalisia elementtejä. Lukuteatteriesityksen illuusio syntyy kuoron tapaan rytmistä, toistosta, äänen korkeuksista, voimakkuuksista ja muuntelusta sekä tauoista.
Lukuteatteri kehittää monipuolisesti lukutaitoa
Lukutaidon näkökulmasta lukuteatteriesityksen suunnittelu on luetunymmärtämistä ja kirjallisuuden tulkintaa. Vai mitä sanot tilanteesta, jossa ryhmä pohtii tekstissä esiintyvän henkilön äänenpainoja tai tekstiin synnytettävää tunnelmaa? Esitystä varten ryhmä rakentaa yhteisen ymmärryksen tekstin merkityksestä. Se on kirjallisuuskeskustelua parhaimmillaan.
Yksi lukutaidon elementeistä on lukusujuvuus ja tekninen lukutaito. Se kehittyy vain harjoittelemalla: lukemalla samaakin tekstiä ääneen useampaan kertaan. Tällainen toistava lukeminen on tutkitusti hyvä tapa kehittyä lukemisessa. Lukuteatteri-menetelmässä tämä on luontevaa: esitystä varten tekstin lukemista on harjoiteltava useampaan kertaan ja myös lopullisessa esityksessä tekstiä luetaan ääneen.
Lukuteatteri parantaa esiintyjien sanavaraston ja sanojen kontekstuaalista ymmärrystä. On vaikea lukea tekstiä eläytyvästi ryhmänä, jos ei ymmärrä, mistä tekstissä on kyse. Lisäksi lukuteatteri on hauska menetelmä, joka tutkitusti motivoi oppilaita lukemaan. Lukuteatteri sopii hyvin koulukontekstiin, ja se on osa koulun eheyttävää oppimista. Esimerkiksi asiatekstinä lukuteatteriesityksessä voidaan perehtyä mihin tahansa aihepiiriin. Lisäksi harjoitellaan esiintymistä ja vuorovaikutustaitoja. Halutessaan lukuteatteriesitykseen voi liittää musiikkia, kirjoittamista, kuvataidetta, tanssia tai vaikka vieraita kieliä. Lukuteatteriesityksen valmistaminen erityisesti kaunokirjallisesta tekstistä on nopeaa. Lisäksi se on oppilaille turvallinen tapa esiintyä. Aina voi esiintyä myös pareittain tai ryhmänä.
Ideoita lukuteatterin toteuttamiseksi
Lukuteatteri-menetelmää toteutettaessa kannattaa usein antaa esiintyjäryhmille tekstejä, joissa rooleja on vähemmän kuin ryhmän jäseniä. Näin esiintyjien on pakko pohtia vähemmän perinteisiä lukemisen tapoja ja käyttää esimerkiksi ryhmässä lukemista. Samanaikaislukeminen edellyttää monia toistoja, jotta oppilaiden puheen rytmi on samanlainen ja he osaavat aloittaa yhtä aikaa. Lukuteatterin harjoitteluun kannattaakin varata aikaa. Lukuteatteriesitystä voi alkaa toteuttaa vaiheittain: eläytyvää ääneenlukemista voi harjoitella erikseen ja opettaja voi aluksi tehdä valmiin käsikirjoituksen esimerkiksi yliviivaamalla eri värein kunkin lukuosuuden.
Perinteisissä koulussa käytettävissä dialogeissa osa oppilaista joutuu odottamaan omaa vuoroaan pitkän aikaa ja lukuroolit jakautuvat usein hyvin epätasaisesti. Lukuteatterissa tämä on ratkaistu samanaikaislukemisella sekä katkomalla repliikkejä. Lukuteatterissa ei tarvitse ajatella, että oppilas A on kertoja ja oppilaat B ja C puhuvat repliikkejä, sillä lukuteatteritekstiä voi esittää vaikkapa koko luokka. Puhuja voi vaihtua kesken virkettä ja tekstiin voidaan lisätä erilaisia ääniefektejä (esim. tuulen suhinaa, kellojen ääniä). Lukuteatterissa saa leikitellä ja kokeilla!
Lukuteatteria on helppo eriyttää oppilaiden tarpeen mukaan: heikommat lukijat voivat lukea pelkästään samanaikaislukemalla, jolloin he eivät ole yksin äänessä ja saavat toiselta lukijalta tukea. Esimerkiksi monikielisissä ryhmissä lukuteatterissa voi hyödyntää useita eri kieliä.
Lukuteatterissa pidetään luettava teksti koko ajan edessä eikä tarkoitus ole opetella mitään ulkoa. Nuottitelineet sopivat hyvin pitämään lukuteatteritekstiä paikallaan. Liike lukuteatterissa voi olla osa rytmiä ja esityksen illuusiota: jos esimerkiksi yksi henkilöistä kävelee, voi koko ryhmä askeltaa paikallaan. Pään laskeminen ja nostaminen on myös voimakas efekti lukuteatterissa. Esiintyjät voivat myös lisätä jotain pientä rekvisiittaa lukuteatteriesitykseen. Esimerkiksi vaatteiden värillä voi tehdä paljon: onko koko ryhmällä samanvärinen paita vai erottuuko joku joukosta erilaisella pukeutumisella?
Fiktiiviseen tekstiin pohjautuvassa lukuteatterissa käsikirjoitus on itse teksti eikä sitä voi juurikaan muuttaa, kun taas faktatekstiin voi tehdä kokonaan oman käsikirjoituksen (englanniksi tämä on nimeltään curriculum-based reader’s theatre). Aerila ja Kauppinen (2019) sekä Flynn (2007) esittelevät erilaisia ideoita faktatekstipohjaisen lukuteatterikäsikirjoituksen toteuttamiseksi. Ympäristöopin tai historian kappale voidaankin käsitellä lukuteatterin keinoin, jolloin harjoitellaan asiasisällön lisäksi myös toistavaa lukemista.
Kieltenopetuksessa lukuteatteria voi käyttää myös oppikirjan kappaleiden käsittelyssä, jolloin uudet sanat tulevat varmasti tutuiksi, kun niitä toistetaan useita kertoja osana lukuteatteriesitystä. Lukuteatteri on tapa tehdä kieltenoppimisesta hauskaa ja luovaa yhteistyötä, jossa oppilaat pääsevät kokeilemaan erilaisia ääniä.
Sen jälkeen kun lukuteatteri on tullut oppilaille tutuksi menetelmänä, kannattaa oppilaita osallistaa kirjoittamaan omia lukuteatteritekstejä. Ne voivat syntyä esimerkiksi oppikirjan kappaleista, sadutuksen tuotteena tai oppilaiden kirjoitelmista. Toteuttamalla pienryhmissä lukuteatteriesityksen käsikirjoituksen, harjoitellaan lukemisen ja esiintymisen lisäksi myös yhteistyötaitoja sekä kirjoittamista.
Lukuteatteri-menetelmä on erittäin suosittu Yhdysvalloissa ja verkosta löytääkin paljon valmiita englanninkielisiä käsikirjoituksia. Parhaiten lukuteatteri-menetelmän sisäistää kun katsoo muutaman esityksen ja kokeilee sitä rohkeasti itse. Esimerkiksi YouTubesta voi katsoa ideoita esityksen toteuttamiseen hakusanoilla Reader’s Theatre, Playing for Voices tai Radio Drama. Lisäksi IKI-TARU-hankkeen sivuilta löytyy valmiita suomenkielisiä lukuteatterikäsikirjoituksia, joita voi vapaasti ottaa käyttöön.
Lukuteatteriesitys on hauskaa sekä oppilaista että opettajista. Lukuteatteri sopii kaikille. Siinä ei voi epäonnistua!
Vieraskynä-artikkelin kirjoittajat ovat KT, yliopistonlehtori Juli-Anna Aerila ja yliopisto-opettaja Johanna Lähteelä Turun yliopistosta. Molemmat kirjoittajat työskentelevät tällä hetkellä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa IKI-hankkeessa, jossa kehitellään menetelmiä kielitietoiseen kasvatukseen ja oppimiseen.
Kirjallisuutta ja lisätietoa
Aerila, J.-A., & Kauppinen, M. (2019). Sytytä lukukipinä: pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. Jyväskylä: PS-kustannus.
Flynn, R. (2007). Dramatizing the content with curriculum-based readers theatre, grades 6-12. International Reading Association.
IKI-TARU-hankkeen verkkosivuilta löytyy valmiita lukuteatterikäsikirjoituksia ja esimerkkejä lukuteatteriesityksistä sekä muutamia nostoja aiemmista lukuteatteritutkimuksista.
Erityistä draamaa 