Draama kirjallisuuden opetuksessa

Uusissa opetussuunnitelman perusteissa (2014) draama on mainittu opetuksessa käytettävänä työtapana, osana äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärää sekä soveltavana valinnaisena aineena. Draama on toisaalta kirjallisuuden laji ja toisaalta toiminnallinen menetelmä kirjallisuuden opettamisessa. Draama ja kirjallisuus toimivat myös integroivana tekijänä eri oppiaineiden välillä. Mutta miten kirjallisuutta voi draaman avulla opettaa?

Olen jo pari kertaa aiemminkin kirjoittanut draaman käytöstä kirjallisuuden opetuksessa. Pedagoginen draama -postauksessa esittelin muutaman draaman työtavan ja kerroin kuinka niitä voi käyttää kirjallisuuden opettamisessa. Olen myös esitellyt Katri Karasman kehittämän motivointidraaman, joka on improvisaatioon perustuva kirjallisuuden opetuksen motivointimenetelmä.

Tarkemmin aiheeseen tutustuessani löysin Eeva Åkerbladin pro gradu-työn Savuverhon taakse: draama kirjallisuudenopetuksen työtapana. Monimuotogradussaan, joka koostuu kuudesta eri tekstilajeja edustavasta osasta, Åkerblad selvittää draaman tarjoamia mahdollisuuksia elämyspohjaiseen kirjallisuuden opetukseen sekä sitä, mitä ja miten draaman avulla voi oppia ja miten draamaa voidaan käytännössä hyödyntää.

Åkerbladin mukaan draama tarjoaa opetukseen elämyksellisyyttä, yhteisöllisyyttä, vuorovaikutteisuutta, kehollisuutta ja oppijalähtöisyyttä. Draamaa hyödyntävä kirjallisuudenopetus perustuu yhteisölliseen merkityksenanto- ja tulkintaprosessiin sekä laajaan tekstikäsitykseen. Draama ja kirjallisuuden opetus perustuvat molemmat erilaisiin teksteihin ja niiden tulkintaan, siksi niiden yhdistäminen monenlaisiin oppimistilanteisiin on luontevaa. Lisäksi draaman avulla voidaan integroida opetukseen opetussuunnitelmien laaja-alaisia tavoitteita, kuten vuorovaikutustaitoja ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista.

Draamaa opetusmenetelmänä käytettäessä voidaan oppia niin opetettavasta asiasta, draamasta kuin omasta itsestä. Yksi osa Åkerbladin gradusta on menetelmäopas Keho edellä kirjaan, joka löytyy myös Keski-Suomen Sanataideyhdistyksen Rapinan sivuilta. Kirjallisuuden opetuksessa sisältöoppiminen voi tarkoittaa esimerkiksi kirjallisuuden käsitteiden, analyysi-, tulkinta- ja erittelytaitojen oppimista, klassikoihin ja kirjallisuushistoriaan  tutustumista  sekä  kirjallisuuteen  eläytymistä  ja  uusien  tekstien  luomista. Menetelmäoppaasta löytyy käytännön esimerkkeja draaman soveltamisesta näiden sisältöjen opettamiseen. Kannattaa tutustua.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s