Ryhmäytymisestä puhutaan paljon, eikä turhaan. Luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin luominen oppilasryhmään edistää oppimista. Kun ryhmäytyminen onnistuu, luokassa on vahva yhdessä tekemisen meininki. Olisi kuitenkin parempi puhua ryhmäyttämisestä, sillä itsestään ryhmäytyminen ei tapahdu, vaan opettaja on ryhmäprosessissa avainasemassa. Bongasin netistä MAST-hankkeessa laaditun Ryhmäyttämisoppaan, joka on tehty ryhmäyttämiseen toisella asteella, mutta sitä voi hyvin soveltaa myös peruskoulun puolella. Oppaassa on tietoa ryhmän muotoutumisesta ja toiminnallisista ryhmäyttämismenetelmistä.

Ryhmäyttäminen alkaa tutustumisesta, josta kirjoitinkin juuri edellisessä postauksessa. Pelkkä tutustuminen ei tietenkään riitä, vaan on tärkeää kehittää oppilaiden vuorovaikutustaitoja ja empatiakykyä. Draama tarjoaa yhden toiminnallisen menetelmän sosiaalisten taitojen opettamisessa. Toisaalta draaman käyttö edellyttää ryhmältä jo tietynasteista ryhmäytymistä – turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä – sekä opettajalta oman opetusryhmän tuntemusta, jotta hän osaa valita sopivat harjoitukset. Tässä kohtaa voisin muistuttaa jo aiemmin esittelemästäni Teatterimuseon sivuilta löytyvästä Devising-menetelmäopas Labrasta, jonka ensimmäinen osa käsittelee juuri ryhmäytymistä.

Tämän postauksen lopussa on myös tiedot parista kirjasta, jotka on tehty juuri ryhmätoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Ryhmä toimimaan! sisältää mm. tutustumisharjoituksia ja toiminnallisia harjoituksia eri oppiaineiden tunneille. Ryhmä liikkeelle! -kirjassa on tietopaketti ryhmän ohjaamisen perusteista sekä nimensä mukaisesti toiminnallisia ja liikunnallisia harjoituksia erilaisille ryhmille. Molemmissa kirjoissa on harjoituksia varhaiskasvatuksesta aikuisryhmiin saakka.

Kirjallisuus:
Leskinen, E. 2009: Ryhmä toimimaan! Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön, PS-kustannus.
Kataja, J., Jaakkola, T. & Liukkonen, J. 2011: Ryhmä liikkeelle! Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi, PS-kustannus.

• draamatyöskentely