Teatteritaiteessa improvisaatiolla tarkoitetaan esitystä, jossa ei ole käsikirjoitusta. Improvisaatio ei rajoitu kuitenkaan teatteriin tai muihin taidemuotoihin, vaan liittyy yleensäkin spontaaniin toimintaan. Näin ajateltuna koko elämämme on improvisaatiota.
Draamassa improvisaatiolla ja improvisaatiotaitoja kehittävillä harjoituksilla on merkittävä rooli. Improvisaatio edellyttää ja edelleen kehittää avoimuutta uusille ideoille sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.
Simo Routarinteen kirja Improvisoi! käsittelee improvisaation perusperiaatteita ja opastaa soveltamaan niitä. Kirjassa esitelty improvisaatiometodi on peräisin Keith Johnstonelta, jonka vaikutus suomalaiseen improvisaatioperinteeseen on vahva. Routarinne on myös suomentanut Johnstonen Impro -kirjan.
Johnstonen kirjaan en ole vielä tutustunut tarkemmin, mutta Routarinteen Improvisoi! -kirjan harjoituksia olen käyttänyt opetuksessa. Kirja sisältää runsaasti harjoituksia, ja osaa niistä voi käyttää muussakin kuin draamaopetuksessa. Esimerkiksi monet lämmitysharjoitukset sopivat myös ryhmäytymisharjoituksina käytettäviksi.
Kirjallisuus:
Routarinne, S. 2004: Improvisoi!, Tammi
Johnstone, K. 1996: Impro – improvisoinnista iloa elämään ja esiintymiseen, Yliopistopaino
Erityistä draamaa 
Kiitos vinkeistä! Tuo Routarinteen kirja menee lukulistalle.
Uusin podcastini käsittelee improvisaatiota, ja vieraana on impron konkari Outi Mäenpää. Jos tällainen kiinnostaa, niin täältä löytyy: http://www.ruutu.fi/supla/2484398
TykkääTykkää
Kiitos kommentista!
Kuuntelin tuon tekemäsi Outi Mäenpään haastattelun, ja voin suositella sitä kyllä muillekin. Haastattelussa tulee hyvin ilmi se improvisaation onnistumisen kannalta olennainen asia, minkä vuoksi improvisaatiota tulisi mielestäni vuorovaikutustaitojen kehittämiseksi koulussakin opettaa, nimittäin toisten ideoiden hyväksymisen ja niistä innostumisen tärkeys.
TykkääTykkää