Pedagoginen draama

Koulussa draamaa voidaan lähestyä sekä oppiaineena että opetusmenetelmänä. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa on haluttu lisätä nimenomaan draaman käyttöä opetusmenetelmänä. Kun draamaa käytetään jonkin toisen oppiaineen sisältöjen opettamiseen, siitä on käytetty myös nimeä pedagoginen draama.

Draaman käyttö opetusmenetelmänä perustuu osallistavaan draamaan, jossa tutkitaan draamallisen fiktion kautta jotain asiaa, teemaa tai ilmiötä. Heikkisen mukaan osallistavan draaman genret ovat draamaleikki, tarinankerronta ja prosessidraama.

Draamatyöskentelyn aloittamisen kynnys on syytä pitää matalana. Pitkien draamaprosessien sijaan työskentely on hyvä aloittaa yksittäisistä draaman työtavoista. Prosessidraamassa käytettävät työtavat toimivat opetusmenetelminä eri oppiaineiden opettamisessa.

Seuraavaksi esittelen muutaman draaman työtavan ja kerron kuinka niitä voi käyttää kirjallisuuden opetuksessa, joka on varsin luonteva paikka aloittaa draaman työtapojen käyttö opetuksessa. Tarkastelun kohteena oleva tarina voi olla esimerkiksi satu, novelli tai jokin muu lyhyehkö kertomus.

Rooli seinällä tai piirretty rooli on työtapa, jossa henkilön ääriviivat esittävä piirros edustaa draamatyöskentelyn kuvitteellista henkilöä. Tätä työtapaa voi käyttää esimerkiksi käsiteltävän tarinan henkilöön liittyvien asioiden esittämiseen. Kuvaan voidaan lisätä kirjoittaen tai piirtäen sekä henkilön luonteenpiirteitä ja hänen näkemyksiään eri asioista että henkilöön vaikuttavia ympäristöön liittyviä tekijöitä.

Henkilöanalyysia voidaan syventää työtavalla nimeltä tyhjä tuoli. Siinä tyhjä tuoli asetetaan piirin keskelle ja siihen istuvaksi kuvitellaan tietty henkilö. Ryhmä esittää hänelle kysymyksiä ja vastaa omiin kysymyksiinsä. Tässä työtavassa voidaan jakautua myös kahteen ryhmään, jolloin toinen ryhmä esittää kysymyksen ja toinen vastaa siihen.

Still -kuva tai tilannekuva on työtapa, jossa ryhmä muodostaa pysäytetyn kuvan jostain konkreettisesta hetkestä. Työtapaa voi käyttää esimerkiksi juonen tiivistämisessä, jolloin ryhmä valitsee kolme-neljä tarinan juonen kannalta olennaista tilannetta ja esittää ne muille pysäytyskuvina.

Ajatusäänet on työtapa, jossa roolihenkilön ajatukset sanotaan ääneen. Tämän työtavan voi yhdistää esimerkiksi still -kuvaan, jolloin still -kuvaa katsovat ryhmän jäsenet käyvät vuorollaan sanomassa ääneen jonkin tilannekuvassa olevan roolihenkilön ajatukset.

Tarinan miljöötä voidaan tutkia tekemällä äänimaisemia. Äänimaisemat voidaan tuottaa pelkästään ihmisäänin, kehosoittimin, käyttämällä soittimia tai muita välineitä. Ne voidaan myös äänittää. Äänimaisemat myös luovat tunnelmaa ja lujittavat tarinaa, jos kyseessä on pidempi draamaprosessi.

Improvisaatio pienryhmissä sopii käytettäväksi esimerkiksi tarinan tapahtumien ennakointiin. Opettaja kertoo osan tarinasta ja oppilaat improvisoivat tarinalle jatkon pienissä ryhmissä.

Forumteatteri on työtapa, jossa tutkitaan erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Jokin tapahtuma tai kohtaus esitetään yksityiskohtaisesti uudelleen. Kun jonkun katsojan mielestä tilanteessa voisi toimia toisin, hän pysäyttää esityksen. Esityksen pysäyttänyt pääsee kokeilemaan vaihtoehtoista toimintatapaa käytännössä menemällä jonkin roolihenkilön tilalle esitykseen.

Edellä esiteltyjä draaman työtapoja voi käyttää yksittäisinä harjoituksina tai sitten niistä voi koota useamman harjoituksen kokonaisuuden jonkin tarinan tarkastelua varten. Draaman työtapoja voi käyttää lisäksi tarinan erilaisten teemojen tarkasteluun. Toiminnalliset ja oppijan omaa ajattelua aktivoivat harjoitukset tarjoavat hyvät lähtökohdat jatkotyöskentelylle, esimerkiksi novellianalyysin kirjoittamiselle.

4 vastausta artikkeliin “Pedagoginen draama

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s