Draama koulussa: haastateltavana Tarja Halonen

Draama koulussa: haastateltavana Tarja Halonen

Draama koulussa -artikkelisarja pohjautuu haastatteluihin, joissa asiantuntijat kertovat ajatuksiaan draamasta ja teatteritaiteesta, niiden asemasta ja merkityksestä peruskoulussa.

Sarjan yhdeksännessä artikkelissa haastateltavana on presidentti Tarja Halonen. Aiemmalla poliittisella urallaan ja presidenttikausiensa aikana sekä niiden jälkeen Halonen on toiminut lukuisissa järjestöissä ja verkostoissa sekä Suomessa että ulkomailla muun muassa ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon, demokratiaan ja kestävään kehitykseen liittyvien asioiden parissa.

Halonen on kiinnostunut teatterista, ja hän on toiminut useissa luottamustehtävissä teatterin alalla. Kansanedustajana Halonen oli aktiivisesti mukana draaman sisällyttämisessä peruskoulun opetussuunnitelmaan.

Halosen mukaan draaman avulla voi esimerkiksi tasata oppilaiden erilaisista taustoista johtuvia eroja oppimisvalmiuksissa. Hän kertoo vierailustaan manchesterilaisessa koulussa ja maahanmuuttajalapsia opettaneen opettajan tavasta käyttää draamaa ryhmässä, jossa lapsilla ei ollut yhteistä kieltä. Ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen on keskeinen osa draamaopetusta.    

Draaman avulla voidaan Halosen mukaan edistää tasa-arvoa, ja rooleja vaihtamalla voi myös löytyä aivan uusia näkökulmia asioihin. Draaman tarjoamiin mahdollisuuksiin kuuluu se, että siinä voi kokeilla erilaisia rooleja riippumatta siitä, kuka tai millainen itse todellisuudessa on. ”Draamaoppimisessa voi kokea yhden elämän sijaan monta elämää”, Halonen toteaa.

Draaman keinot ovat ikiaikaisia ja draaman voima on suuri, Halonen muistuttaa. Sitä on käytetty niin hyvään kuin pahaankin. Draaman voimasta kertoo sekin, että vahvat roolit saattavat jopa syödä esiintyjän omaa persoonallisuutta. Siksi on tärkeää oppia ja opettaa myös draaman lukutaitoa.      

Tieteen ja teknologian merkitys muun muassa kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen löytämisessä on ilmeinen. Entä taide ja kulttuuri, mikä on niiden tehtävä ja merkitys paremman tulevaisuuden luomisessa?

”Luovuuteen kasvaminen ja kuvittelukyky mahdollistavat kehityksen”, Halonen vastaa. Draaman avulla voidaan ymmärtää historiaa, tarkastella monivivahteista maailmaa sekä kurottaa tulevaisuuteen. On avartavaa pohtia sitä, mitä voisi olla. Kokonaisuutta tarkastellessa on tärkeää säilyttää historian punainen lanka, jotta ihmiset näkevät mistä he ovat tulleet ja oppivat myös näkemään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.

Kestävän kehityksen tavoitteissa taide ja kulttuuri eivät Halosen mukaan ole terminologisesti mukana, vaikka ekologisessa kehityksessäkin taiteen avulla voisi saada paljon aikaan. Tämä on kuitenkin tunnistettu globaalikasvatuksen alalla. Sekä julkisen sektorin toimijoiden että erilaisten järjestöjen tuottamiin opetusmateriaaleihin ja niiden tarjoamiin koulutuksiin sisältyy myös draamamenetelmiä.

Draamaopetus tarjoaa monia mahdollisuuksia opetuksen monipuolistamiseen ja kehittämiseen. Halosen mielestä draamaa voitaisiin käyttää nykyistä enemmän muidenkin oppiaineiden kuin äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla.

Draama ei ole itsenäinen oppiaine, mutta oppiaineen aseman saavuttaneita taiteenlajeja ei aina niitäkään tunnuta arvostavan. Matemaattis-luonnontieteelliset aineet hallitsevat humanististen aineiden jäädessä sivuosaan.

Halosen mukaan taloudellisteknologiset asiat painottuvat, koska nykymaailmassa luvut ratkaisevat. Tiede ei ole kuitenkaan neutraalia. Uuden tiedon tuottamisen tapa vaikuttaa siihen, millaista saatava tieto on, Halonen muistuttaa.

Halonen kannustaa myös mielikuvituksen käyttöön hyvän luomisessa – ja tähän ohjeeseen on hyvä lopettaa haastattelusarjan yhdeksäs artikkeli. Kiitos haastattelusta presidentti Tarja Halonen.

Yksi vastaus artikkeliiin “Draama koulussa: haastateltavana Tarja Halonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s