Viime syksynä aloittamani Draama koulussa -artikkelisarja päättyy. Sarjassa aiemmin julkaistut yhdeksän artikkelia pohjautuvat haastatteluihin, joiden tärkein kysymys koski draaman ja teatteritaiteen asemaa ja merkitystä peruskoulussa. Artikkelisarjassa julkaistuja tekstejä varten sähköpostitse tai puhelimitse haastatellut ovat Tuija Leena Viirret, Simo Routarinne, Perttu Pölönen, Saija Laukka, Hannu Heikkinen, Julia Petäjä, Mika Myllyaho, Kari Uusikylä ja Tarja Halonen. Haastateltujen taustat huomioiden näkökulmat aiheeseen olivat hieman erilaiset, mutta artikkeleista löytyy myös paljon yhteisiä teemoja ja ajatuksia.

Keskeistä draamassa on siihen osallistuvien vuorovaikutus ja yhteistyö. Ne ovat samalla kertaa edellytys draamaopetuksen onnistumiselle, että sen tulosta. Jos siis pitäisi valita draamaopetuksen tärkein tavoite, olisi se vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittyminen. Vuorovaikutustaitoihin liittyvät myös tunnetaidot ja empatiakyky, eikä niiden merkitystä voi koskaan liikaa korostaa. Näiden taitojen merkitys tulee tulevaisuudessa entisestään korostumaan.

Draama ja teatteritaide on sisällytetty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin osaksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Lisäksi draamaa voidaan käyttää opetusmenetelmänä eri oppiaineiden opetuksessa. On kuitenkin hyvin opettaja- ja koulukohtaista, millainen rooli draamalla ja teatteritaiteella kouluopetuksessa on. On tärkeää, että draamaa opetuksessaan käyttävällä opettajalla on myös omakohtaisia kokemuksia erilaisista draamaprosesseista. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa tuntuu olevan tässä kohtaa vielä parannettavaa.

Koska draama ei nykyisiin opetussuunnitelman perusteisiin oppiaineen asemaa saanut, vaarana on, että opetussuunnitelmaan sisällyttämisestä huolimatta se jää harvakseltaan käytettäväksi opetusmenetelmäksi. Draamaopetuksen pohja on kuitenkin teatteritaide, ja siitä näkökulmasta draamaa tulisi myös lähestyä. Teatteri antaa muodon sille taiteellis-pedagogiselle toiminnalle, jonka tavoitteena on tutkia ympäröivää maailmaa, kehittää ajattelua ja lisätä ymmärrystä käsiteltävänä olevien ilmiöiden lisäksi omasta itsestä ja muista ihmisistä.

Vaikka tämä haastattelusarja päättyy, Erityistä draamaa -blogissa tarkastellaan jatkossakin draamaa ja teatteritaidetta sekä niiden asemaa ja merkitystä peruskoulussa. Tuttujen artikkelityyppien lisäksi blogiin on tulossa myös uudenlaisia kirjoituksia ja artikkelisarjoja. Niistä kerron lisää seuraavassa postauksessa.

• draaman asema
• pedagoginen draama
• teatteri