Draama koulussa -artikkelisarja pohjautuu haastatteluihin, joissa asiantuntijat kertovat ajatuksiaan draamasta ja teatteritaiteesta, niiden asemasta ja merkityksestä peruskoulussa.

Sarjan kolmannessa artikkelissa haastateltavana on futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen. Suositulta puhujalta on vuoden aikana ilmestynyt kaksi kirjaa: Tulevaisuuden lukujärjestys ja Tulevaisuuden identiteetit. Tulevaisuuden lukujärjestys -kirjassa Pölönen tuo esille tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja. Teknologinen kehitys on nopeaa, ja informaatioyhteiskuntaa seuraa inhimillinen vallankumous, Pölönen ennakoi. Se on saanut hänet miettimään sitä, miten koulua ja kouluopetusta voisi kehittää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Tässä haastattelussa tarkastellaan draaman merkitystä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia kouluopetuksen kehittämisessä.    

”On olemassa yhdeksän eri älykkyyden lajia. Koulussa kuitenkin keskitytään muutamaan”, Pölönen toteaa ja viittaa Howard Gardnerin moniälykkyysteoriaan. Draama ja teatteri pääsevät käsiksi sellaisiin älykkyyden lajeihin, joihin ei muilla oppiaineilla päästä. ”Tulevaisuudessa tarvitaan poikkitieteellisyyttä ja -taiteellisuutta: miten voimme lähestyä ongelmia draaman keinoin tai kohdata haasteita taiteilijan silmin”, Pölönen pohtii draaman merkitystä tulevaisuuden taitojen kannalta. 

Omakohtaisia kokemuksia Pölösellä on draamasta kouluajoilta paljonkin. Ilmaisutaidon tunnit olivat hänelle ensikosketus lavalla olemiseen, vaikka soittoharrastuksen vuoksi esiintyminen olikin jo tuttua. Draama mahdollisti myös pääsyn irti pulpetista ja kirjasta sekä tarjosi virkistävää vaihtelua. Erilaisten draama- ja teatteriprojektien Pölönen sanoo lisänneen hyvinvointia ja onnellisuutta sekä luoneen muistoja, jotka kestävät.

Draamaprojektien tärkeimpinä oppeina Pölönen pitää yhteistyön oppimista ja itsetuntemuksen lisäämistä. Koulussa tarvitaan toimintaa, jossa ei pyritä tiettyyn lopputulokseen, vaan jossa on tilaa sattumille ja improvisaatiolla. Pölösen mukaan tulevaisuuden ennakoinnin merkittävin työkalu on mielikuvitus. Jotta mieli voi luoda uutta, sen tulee saada olla samaan aikaan aktiivinen ja levossa. ”Monet taidot tulevat esiin, kun tehdään jotain luovaa”, Pölönen toteaa ja sanoo flow-tilan saavuttamisen edellyttävän toimintaa.

Millaisina näet draamaopetuksen mahdollisuudet paremman tulevaisuuden rakentamisessa?

On tärkeää, että koulussa pystytään antamaan oppilaille oikea asenne ja valmiudet pärjätä. Tarvitaan epävarmuuden sietoa, vastuunkantoa ja elinikäistä oppimista. ”Improvisaatio on tärkeä taito”, Pölönen korostaa. Hän muistuttaa, että sivistys on sidoksissa aikaan. Se on asenne ymmärtää kompleksista maailmaa. Tärkeimmäksi kysymykseksi nousee se, miten valmistetaan lapsia ja nuoria tulevaisuuteen ja niihin haasteisiin, joita he tulevat kohtaamaan.

Draaman avulla voidaan kehittää monia tärkeitä tulevaisuuden taitoja. Kun luet seuraavaa listaa, voit huomata, että draamaopetukseen on ikään kuin sisäänkirjoitettu iso osa taidoista. Suosittelen lämpimästi myös koko kirjan lukemista, sillä se tarjoaa ajateltavaa opetuksen kehittämisestä kiinnostuneille muutenkin.

• draaman asema