Draama koulussa: haastateltavana Saija Laukka

Draama koulussa: haastateltavana Saija Laukka

Draama koulussa -artikkelisarja pohjautuu haastatteluihin, joissa asiantuntijat kertovat ajatuksiaan draamasta ja teatteritaiteesta, niiden asemasta ja merkityksestä peruskoulussa.

Sarjan neljännessä artikkelissa haastateltavana on draamaopettaja ja erityisopettaja Saija Laukka, joka kertoo innostuneensa draamasta jo yläaste- ja lukioaikoinaan saamansa laadukkaan draamaopetuksen ansiosta. Luokanopettajaopintojensa jälkeen ja draamaopettajaksi opiskeltuaan hän on täydentänyt omaa osaamistaan kouluttautumalla edelleen – ja kouluttamalla muita draamasta kiinnostuneita.

Draaman sisältyminen nykyisiin opetussuunnitelman perusteisiin on Laukan mielestä hyvä asia. Riippuu kuitenkin opettajasta, miten draamaa toteutetaan. ”Opettajan tulee ymmärtää, mitä on kulloinkin tekemässä: onko kyse draamasta vai toiminnallisista opetusmenetelmistä”, Laukka toteaa. Jos opettajalla on taitoa ja kiinnostusta, opetussuunnitelma mahdollistaa draamaopetuksen toteuttamisen monin eri tavoin.

Draama ei ole itsenäinen, kaikille opetettava oppiaine peruskoulussa, mutta sen sisältyminen osaksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärää mahdollistaa sen opettamisen valinnaisaineena. Laukka määrittelee draaman taito- ja taideaineeksi. Valinnaisaineena se voi olla esimerkiksi äidinkielen syventävä kurssi. Oppiaineen status lisää draaman merkitystä.

Laukan mukaan draaman merkitys on siinä, että draama pystyy viemään ajattelua pintaa syvemmälle ja tekee näkyväksi meta-asioita. Sen avulla päästään kiinni toiminnan taustalla vaikuttavaan ajatteluun. Draama mahdollistaa toisen asemaan asettumisen, ja siihen sisältyy työskentely tunnetasolla. Draamaopetuksen ytimessä on inhimillisyys: läsnäolo ja vuorovaikutus sekä epäonnistumisen ja oman keskeneräisyyden kohtaaminen yhdessä.

Draaman opetussuunnitelmaa Laukka teki jo paljon ennen nykyisten opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa. Draamaa jonkin aikaa opetettuaan hän halusi tarkemmin hahmottaa sen, mitä draamassa opetetaan, miksi sitä opetetaan ja minkä verran draamaa opetetaan. Aluksi Laukka teki opetussuunnitelmaa omaa kouluaan varten, mutta pian se laajeni koskemaan koko kaupunkia. Yhdessä Jonna Koposen kanssa työstetty valinnaisen draaman opetussuunnitelma vuosiluokille 4, 8 ja 9 on julkaistu myös kirjana Yhtä draamaa – Oulun kaupungin opetussuunnitelma. Se, että opetussuunnitelma päätyi kirjaksi, on Laukan mukaan Raija Airaksinen-Björklundin ansiota. Opetussuunnitelman julkaisemisen taustalla oli Laukan mukaan halu auttaa muita opettajia draaman käyttöön ottamisessa. ”Kirjan tarkoituksena on tarjota jotain, mistä voi lähteä liikkeelle”, hän evästää kirjan lukijoita.

Draaman työtapojen käyttöä aloittelevaa opettajaa Laukka kehottaa kokeilemaan rohkeasti ja lähtemään liikkeelle pienestä. Erilaisia draaman työtapoja on hyvä harjoitella oppilaiden kanssa vähitellen. ”Pienilläkin asioilla saa oppimista aikaan, kun on selvillä siitä mitä ollaan tekemässä”, hän kannustaa. Alkuun pääsee helpoiten jonkin valmiin materiaalin avulla. Opettajan on lisäksi hyvä perehtyä draamaopetuksen taustafilosofiaan. Tärkeää on opettajan halu opettaa vuorovaikutustaitoja ja kuunnella sekä uskallus olla avoin ja läsnä.

Draamaa opettavat opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta. Sitä ei Laukan mukaan aina ole kuitenkaan ollut riittävästi tarjolla. Niinpä hän on improvisaatioteatteriryhmänsä kanssa myös järjestänyt useita erilaisia koulutuksia draamasta ja improvisaatioteatterista opettajille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tällä hetkellä Laukka on erityisen innostunut klovneriasta, ja siitä hän on myös kollektiivinsa kanssa järjestämässä seminaarifestivaalia ensi keväänä.

Aina on hyvä, että on jotain mitä odottaa, joten tähän on hyvä lopettaa haastattelusarjan neljäs artikkeli. Kiitos haastattelusta Saija Laukka.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s