Draaman genret

Draama on monimerkityksinen sana ja pedagogisessakin mielessä draama on hyvin laaja käsite. Heikkinen (2005) käyttää käsitettä draamakasvatus, joka kattaa kaiken sen draaman ja teatterin, joita koulussa ja teatteri-ilmaisun opetuksessa hyödynnetään. Heikkisen mukaan teatteri on muotoa ja draamakokemus tiedonhankintaa. Draamakasvatuksen tarkoitus on luoda kouluun fiktiivisiä oppimisympäristöjä.

Draamassa oppimisympäristö – draaman maailma – luodaan teatterin keinoja hyödyntävillä työtavoilla. Draaman maailmaa luotaessa ja siinä toimittaessa mukana ovat Heikkisen mukaan seuraavat draaman elementit:

  • Draamallinen tilanne – lähtökohtana arvoitus, konflikti tai jokin muu tilanne, joka toimii ”koukkuna”, ja herättää kiinnostuksen lähteä luomaan draaman maailmaa ja toimimaan siellä.
  • Draaman maailmassa keskitytään toimimaan sovitun ajan, paikan, roolihahmojen ja toiminnan kautta.
  • Draaman maailmassa toimitaan roolissa ja toimintaa tukevat eleet, liikkeet, äänet, valot ja tilan käyttö – draaman maailmassa oleminen on kokonaisvaltaista ja toiminnallista olemista.
  • Toiminnan tuloksena on draaman luominen – osallistavassa draamassa se rakentuu ryhmän kanssa toiminnassa, esittävässä draamassa luodaan prosessin kautta toisille katsottavaksi draama ja soveltavassa liikutaan molemmin tavoin.
  • Draaman merkitystä voidaan tarkastella lopuksi suhteessa henkilökohtaisiin kokemuksiin, suhteessa kulttuurisiin ja historiallisiin merkityksiin ja suhteessa draaman käsitteisiin ja työtapoihin. Tällöin kyseessä ovat tietämisen ja oppimisen erilaiset käsitejärjestelmät.

Draamassa muodolla on suuri merkitys ja siksi on tärkeää tarkastella draamaa genreajattelun kautta. Genre voidaan ajatella kaavana/mallina, rakenteena, kategoriana tai sopimuksena. Tutkijat tekevät genrejaottelua eri tavoin. Anna-Lena Østern on jakanut draamapedagogiikan genret viiteentoista tyyppiin, jotka ovat prosessidraama, teatteri opetuksessa eli työpajateatteri, improvisaatioteatteri, tarinateatteri, roolileikki, storyline, tarinankerronta, draamaleikki, foorumiteatteri, yhteisöteatteri tai -draama, ideasta esitykseen, teatteriesityksen valmistaminen tekstin pohjalta, performanssi, digitaalinen draama ja draamatekstin kirjoittaminen.

Heikkinen jakaa draamakasvatuksen genret kolmeen päägenreen, jotka ovat osallistava draama, esittävä draama ja soveltava draama. Osallistavassa draamassa tutkitaan draamallisen fiktion kautta jotain asiaa, teemaa tai ilmiötä. Osallistavan draaman genret ovat draamaleikki, tarinankerronta ja prosessidraama. Osallistavan draaman tavoitteena on oppia ottamaan rooli, heittäytyä toimimaan siinä sekä oppia lukemaan ja analysoimaan draamallista tekstiä. Esittävässä draamassa tehdään jotain katsottavaksi, ja sen genret ovat tekstistä esitykseen ja ideasta esitykseen. Soveltavan draaman genret yhdistelevät eri genretyyppejä. Soveltavan draaman genrejä ovat foorumiteatteri ja työpajateatteri.

Lähde:
Heikkinen, H. 2005: Draamakasvatus – opetusta, taidetta, tutkimista! Minerva Kustannus Oy

4 vastausta artikkeliin “Draaman genret

  1. Päivitysilmoitus: Devising | Erityistä draamaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s