Draama koulussa: haastateltavana Tuija Leena Viirret

Draama koulussa: haastateltavana Tuija Leena Viirret

Draama koulussa -artikkelisarja pohjautuu haastatteluihin, joissa asiantuntijat kertovat ajatuksiaan draamasta ja teatteritaiteesta, niiden asemasta ja merkityksestä peruskoulussa.

Artikkelisarjan ensimmäinen haastateltava on Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston draamakasvatuksen yliopistonopettaja Tuija Leena Viirret. Hän kertoo päätyneensä jo lähes 25 vuotta kestäneelle yliopistonopettajan uralleen osin sattumalta. Opettajan uransa alkuvuosina Helsingissä luokanopettajana työskennellyt Viirret kuuli kollegaltaan mahdollisuudesta opiskella ja pätevöityä ilmaisutaidon opettajaksi Jyväskylässä. Ajatusta draamasta ja sen opettamisesta vahvisti oma teatteriharrastus: Viirret oli tuolloin mukana Ilves-teatterissa harrastajanäyttelijänä.

Vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa draama on osa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta. Lisäksi draama on mainittu työtapana muutaman oppiaineen kohdalla. Mitä ajattelet draaman asemasta ja merkityksestä peruskoulussa tällä hetkellä? Entä tulevaisuudessa?

”Draaman saaminen peruskoulun opetussuunnitelmaan – ja itse asiassa varsin monessa oppiaineessa – oli tärkeä askel draaman aseman vahvistamisessa. Kuitenkin draaman asema vaihtelee kouluissa riippuen koulun oppiainepainotuksista, opettajakunnan kokemuksista, tietämyksestä ja osaamisesta draaman alueilla. Olen iloinen siitä, että on jo useita kouluja, joissa draama on luonteva ja arvostettu osa koulun toimintaa. Tällaisia kouluja voisi olla enemmänkin! On harmillista, että opettajankoulutuslaitoksissa opetetaan tällä hetkellä draaman käyttöä varsin vähän tai ei ollenkaan  huolimatta opetussuunnitelman asettamasta velvoitteesta. Onneksi draamaopettajia on kuitenkin koulutettu kohta jo 30 vuotta ympäri maatamme, ja se on vahvistanut draaman asemaa myös kouluissa.

Tulevaisuudessa toivon vielä näkeväni draaman oppiaineena kouluissa ja pääaineena yliopistoissa, jotta koulutus ja tutkimus alalla voisivat kehittyä. Kun kouluopetus pyrkii opettamaan tietoja ja taitoja eri oppiaineissa ja elämän ilmiöissä, niin draama, kuten kaikki taideaineet, tarjoavat kokemuksellisia ja henkilökohtaistuvia tapoja oppia niitä. Ajattelenkin, että draamaopetuksen (kuten muidenkin taideaineiden opetuksen) saaminen on oppilaan luovuttamaton oikeus, jotta hänelle avautuu kokonaisvaltaisia oppimisen paikkoja ihmisyyteen kasvamisessa. Tämän tavoitteen myös peruskoulun opetussuunnitelma kuvaa.”

Väitöstutkimuksesi Dialogism as an Integral Element in Process Drama: Insights into a Drama Teacher’s Artistic-Pedagogical Expertise käsittelee prosessidraamaa ja erityisesti draamaopettajan työskentelyä prosessidraaman ohjaamisessa. Mikä oli mielenkiintoisin huomio, jonka tutkimustyösi aikana teit?

”Tutkimuksessani keskityin dialogiseen vuorovaikutukseen, mikä sitten osoittautui draamaopettajien onnistuneessa työskentelyssä hyvin monitasoiseksi pedagogis-taiteelliseksi ajatteluksi ja toiminnaksi. Mielenkiintoisin tutkimuksellinen löytö itselleni oli intersubjektiivisuus, minkä sitten nostin yhdeksi draamakasvatuksen avainilmiöistä. Halusin tutkia, mikä on se mekanismi, joka saa draamatyöskentelyn tuntumaan parhaimmillaan kuin yhteiseltä ’flow-kokemukselta’, jossa ei aina tarvita edes sanoja. Vastauksena on ensisijaisesti ”kehojen välinen”, usein tiedostamaton, neurotieteidenkin todentama yhteinen, jaettu ymmärrys ja kokemus yhteisestä toiminnasta ja siten meneillään olevasta tilanteesta. Tämä intersubjektiivinen kokemus syntyy ja muovautuu yhä uudelleen ja uudelleen ”vuorovaikutuksen virrassa”.”

Niille blogin lukijoille, jotka ovat kiinnostuneet draaman opettamisesta ja draaman työtapojen käytöstä, Viirteellä on muutama käytännön neuvo:

  • Aloita hyvin pienistä harjoituksista – sellaisista, jotka itse näet toimiviksi, innostaviksi ja haluamasi ilmiön tai asian oppimista edistäviksi.
  • Jos itselläsi ei ole lainkaan kokemusta draamasta, jokin kurssi draamakokemuksen saamiseksi luo hyvän ja innostavan pohjan työskentelyn aloittamiselle.
  • Kiinnitä erityistä huomiota draamatyöskentelyn ohjaamiseen, siihen millaisia rooleja oppilaillesi annat ja millaisiin maailmoihin heidät johdatat. Älä koskaan anna oppilaalle kiusatun, syrjityn tai muuta ahdistavan kokemuksen sisältävää roolia.
  • Draama tarjoaa hienon mahdollisuuden luoda yhdessä oppilaiden kanssa kokonaisia maailmoja roolihahmoineen ja tapahtumineen, tai sitten voitte ottaa vain ”pienesti” jonkin sopivan roolin. Voitte esimerkiksi  
    • rakentaa kyläyhteisön, jossa on tietyt tavat ja tiettyjä yhdessä ratkottavia asioita, mistä muodostuu draaman tavoite.
    • lukea jonkin tiettyä teemaa käsittelevän sadun alun ja jatkaa satua draaman keinoin ja keksiä siihen ihan ikiomat tapahtumat. Eli, voitte eläytyä roolihahmoihin ja luoda sadun tapahtumia rooleissa toimien sekä siten oppia lisää kyseisestä teemasta.
    • olla biologeja läheisessä metsässä etsimässä uusia, tuntemattomia sekä tunnettuja kasveja.
    • dramatisoida jonkin – esimerkiksi elämänkatsomustiedon tai uskonnon tunnilla – käsiteltävänä olevan tapahtuman.
  • Draaman käyttö ei ole pohjimmiltaan vaikeaa; kun antaa oppilaiden luovuudelle turvalliset kehykset ja samalla tilaa, saa yllättyä ja oppia itsekin!

Näihin käytännönläheisiin ja kannustaviin neuvoihin on hyvä lopettaa haastattelusarjan ensimmäinen artikkeli. Kiitos haastattelusta Tuija Leena Viirret. 

Yksi vastaus artikkeliiin “Draama koulussa: haastateltavana Tuija Leena Viirret

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s