Draama koulussa: haastateltavana Kari Uusikylä

Draama koulussa: haastateltavana Kari Uusikylä

Draama koulussa -artikkelisarja pohjautuu haastatteluihin, joissa asiantuntijat kertovat ajatuksiaan draamasta ja teatteritaiteesta, niiden asemasta ja merkityksestä peruskoulussa.

Sarjan kahdeksannessa artikkelissa haastateltavana on Helsingin yliopiston kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Uusikylä tunnetaan erityisesti luovuutta ja lahjakkuutta koskevista tutkimuksistaan. Inhimillisyyden puolestapuhuja osallistuu edelleen muun muassa koulutusta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun eri foorumeilla. 

Mitä ajattelet draaman asemasta ja merkityksestä peruskoulussa tällä hetkellä? Entä tulevaisuudessa?

”Kun voimassa olevaa opetussuunnitelmaa uudistettiin, käytiin monia vuosia kestänyt taistelu oppiaineista ja niiden tuntimääristä. Draamakasvatus jäi taistelussa tappiolle, se integroitiin muihin oppiaineisiin, ensisijaisesti äidinkieleen.

Jos tietylle oppiaineelle ei ole tarpeeksi nimenomaan siihen koulutettuja opettajia, sitä on vaikea saada opetussuunnitelmaan. Opettajajärjestöt taistelevat luonnollisesti omien aineidensa asemasta. Kansalaistaito oli aikanaan tärkeä oppiaine, joka integroitiin eri aineisiin ja seuraus oli se, että sen sisältöjen merkitys väheni radikaalisti. 

Onko draamakasvatuksen kohtalona tragedia? Se riippuu opettajista. Opettajalla on opetuksen vapaus ja minkä tahansa aineen opettaja voi käyttää draamaa opetuksessaan silloin, kun se on tavoitteiden mukaista. 

Kun koulussa on yhä enemmän kilpailua, on valitettavaa, että taideaineet nähdään usein turhina tehokkuuden esteinä, mikä on tietenkin harhakäsitys.

Draamakasvatus palvelee oppilaiden eheää persoonallisuuden kehitystä, jossa tunteiden ilmaisu ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä. Yhteiskunnan nykyarvojen valossa on vaikea suhtautua draamakasvatuksen tulevaisuuteen optimistisesti. Koulu on valjastettu työelämän tarpeisiin ja ns. kovat aineet hallitsevat.”

Mitkä ovat draaman ja teatterin vahvuudet pedagogiikan näkökulmasta? Mitä ongelmia niiden opettamiseen mielestäsi liittyy?

”Teatteri eri muodoissaan palvelee koulun tärkeintä tavoitetta, eheäksi ihmiseksi kasvamista. Draamaopettajan on oltava äärimmäisen hienotunteinen oppilaan kehitysvaiheen, temperamentin ja lahjakkuuden asiantuntija.  Hänen on suvaittava myös oppilaita, jotka eivät halua tai pysty osallistumaan draamaopetukseen innokkaasti. Herkät oppilaat saattavat kärsiä kauan siitä, että heidät on asetettu rooliin, jonka kokevat jotenkin hävettäväksi tai naurettavaksi. Opettajan on oltava erittäin ammattitaitoinen, jotta hän pystyy ymmärtämään oppilaiden erityislaatua ja osaa kohdella jokaista oppilasta kunnioittavasti ja kannustavasti.  Monille oppilaille draamaopetus on kuitenkin parasta, mitä koulu tarjoaa.”

Mitä ajatuksia sanapari draama ja luovuus herättää?

”Taidekasvatus kaikissa muodoissaan palvelee itsestään selvästi luovuutta. Luovuus tarkoittaa sitä, että luova prosessi synnyttää luovan produktin. Luova yksilö luo, mutta yhteisö ratkaisee sen, onko luovuus sallittua. Luova kouluyhteisö on vapaa, peloton ja avoin. On aikaa luovien ideoiden hautomiseen ja toteuttamiseen. Moni opettaja on johdattanut vain yhdellä kannustavalla lauseella oppilaansa taidealalle. Luova draama on nykykoulussa arvokas yhteisökasvatuksen ja erilaisuuden hyväksymisen väline. Jokainen kelpaa, ketään ei luokitella ulkonäön tai koulumenestyksen perusteella. Jokainen kelpaa sellaisena kuin on. Jokainen voi avautua sisäisestä ilostaan tai tuskastaan ja samalla tuntea olevansa hyväksytty, arvokas ihminen.”

Näihin taidekasvatuksen merkitystä korostaviin ajatuksiin on hyvä lopettaa haastattelusarjan kahdeksas artikkeli. Kiitos haastattelusta Kari Uusikylä.

Yksi vastaus artikkeliiin “Draama koulussa: haastateltavana Kari Uusikylä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s