Tekijä: Hanna Sutela

Taide kasvuna ihmisyyteen

Taide voidaan nähdä luontaisena osana ihmiselämää ja ihmisyhteisöjä, kulttuurisena käytäntönä. Näin ajateltuna taidetta on kaikissa kulttuureissa ja taiteen juuret löytyvät ihmismielen rakenteesta. Naturalisoivan näkemyksen mukaan taide sijoittuu arkisten käytäntöjen jatkumolle. Taiteen naturalisoinnin evolutiivis-antropologisesti painottuvassa tarkastelutavassa selvitetään muun muassa sitä, miksi erilaisia taidekäytäntöjä on olemassa ja mitkä ovat taiteen funktiot. Dutton (2000) listaa erilaisia taiteen ominaisuuksia … Jatka lukemista Taide kasvuna ihmisyyteen →

Tulevaisuuslukutaidon kehittäminen draaman avulla

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuudentutkimuksessa voidaan selvittää mahdollisia tulevaisuuksia ja tutkia sitä, mikä tulevaisuudessa on mahdollista, mikä todennäköistä, mikä toivottavaa ja mikä epätoivottua. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan siihen voi vaikuttaa; se muotoutuu tämän hetken tekojemme ja valintojemme seurauksena. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien pohdinta auttaa näkemään nykyhetkeen sisältyviä mahdollisuuksia ja toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta. Se … Jatka lukemista Tulevaisuuslukutaidon kehittäminen draaman avulla →

Tutkittu juttu: Tunnetuen avulla opettaja rakentaa draamatunnille turvallista ilmapiiriä

Draamassa oppilaiden työskentelyvälineinä ovat heidän omat ajatuksensa, äänensä ja kehonsa. Jotta draamatyöskentely onnistuisi, pitäisi oppilaiden uskaltautua kertomaan noita omia ajatuksiaan ja kehollistamaan omia ideoitaan yhdessä toimien. Väitöstutkimuksessani tarkastelin, miten opettaja voi tukea oppilaita draaman aikana antamalla heille tunnetukea. Mitä tunnetuki on? Aiemmassa tutkimuksessa tunnetuen on määritetty tarkoittavan opettajan ja oppilaiden välisiä sekä oppilaiden keskinäisiä hyviä … Jatka lukemista Tutkittu juttu: Tunnetuen avulla opettaja rakentaa draamatunnille turvallista ilmapiiriä →

Vieraskynä: Draaman käyttö kielten opetuksessa

Draaman käyttö missä tahansa opetuksessa tarvitsee turvallisen ja luottamuksellisen oppimisilmapiirin. Henkilökohtaisesti en näe paljon parempia vaihtoehtoja oppimiselle suotuisan ilmapiirin luomiselle kuin draamakasvatuksesta tuttujen menetelmien, pelien, leikkien, liikkeen, improvisaation käyttämisen. Jos ihmisen perustarpeisiin kuuluu yhteisöön kuulumisen tarve, se toteutuu ns. helposti draamakasvatuksen menetelmiä käyttämällä: oppija saa tuntea, että ME teemme tätä yhdessä, vaikka joskus pareittain, pienryhmissä, … Jatka lukemista Vieraskynä: Draaman käyttö kielten opetuksessa →

Tutkittu juttu: Lukuteatteri innostaa ja kehittää!

ReadDrama-hankkeessa tutkitaan lukuteatterin vaikuttavuutta 3.-4.-luokkalaisten, lukemisen tukea tarvitsevien oppilaiden lukusujuvuuteen ja -motivaatioon. Hankkeessa kehitetyssä lukuteatteriohjelmassa lukemista harjoitellaan draaman keinoin, lukien ja ilmaisten näytelmätekstiä. Mikä ihmeen lukuteatteri? Lukuteatteri on Yhdysvalloissa kehitetty lukemisen harjoittelun menetelmä, jossa lukusujuvuutta kehitetään valmistamalla lukuteatterikäsikirjoituksista lyhyitä lukuteatteriesityksiä. Esityksen harjoitteleminen antaa toistavalle ääneen lukemiselle luonnollisen ja motivoivan kontekstin: merkityksettömältä tuntuvan puurtamisen sijaan saman … Jatka lukemista Tutkittu juttu: Lukuteatteri innostaa ja kehittää! →

Vieraskynä: Draamakasvatuksella voi vahvistaa mielenterveyttä

Taiteella on tutkitusti mielenterveysvaikutuksia. Taiteen tekeminen ja kokeminen vahvistaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Yli 3000 tutkimusta käsittävän koosteen perusteella taidelähtöinen toiminta voi parantaa prososiaalista käytöstä, lisätä oppimismotivaatiota, tuottaa onnistumisen elämyksiä ja tukea positiivista minäkuvaa (WHO 2019). Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa … Jatka lukemista Vieraskynä: Draamakasvatuksella voi vahvistaa mielenterveyttä →

Teatteritaiteen opettamisesta peruskoulussa

Peruskoulussa teatterilla ei ole samanlaista, kaikille yhteisenä opetettavan oppiaineen asemaa kuin esimerkiksi kuvataiteella tai musiikilla on. Sen asema kuitenkin vahvistui nykyisten opetussuunnitelmien käyttöönoton myötä. Teatteria opetetaan osana äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta ja sitä voidaan opettaa valinnaisaineena. Lisäksi teatteritaiteen keinoja käytetään muiden oppiaineiden opetuksessa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen yhtenä tehtävänä on tutustuttaa erilaisiin kulttuurisisältöihin. Keskeisinä kulttuurisisältöinä … Jatka lukemista Teatteritaiteen opettamisesta peruskoulussa →

Vieraskynä: Lukuteatteri on lukemisen draamaa ja äänten leikkiä

Kaikenlainen toiminnallisuus on tullut lukemisen pedagogiikkaan. Lukemiseen liitetty ryhmätoiminta sitouttaa tekstiin ja kiinnittää lukevaan yhteisöön. Aika monesti toimintaan voi kuitenkin osallistua lukematta tai perehtymättä tekstiin ja toiminnan lukemiseen liittyvät tavoitteet jäävät toteutumatta. Lukuteatteri-menetelmää sovellettaessa näin ei käy. Lukuteatteri-menetelmän juuret ovat teattereiden lukudraamoissa, ja se on kehitetty erityisesti heikkojen lukijoiden motivointiin Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa lukuteatteri on käytetty … Jatka lukemista Vieraskynä: Lukuteatteri on lukemisen draamaa ja äänten leikkiä →

Oppimista, leikkiä ja draamaa luonnossa

Kevät kutsuu ulos ja luontoon, ja draamaopetustahan voi järjestää vaikka lähimetsässä. Lähiluonto on oppimisympäristö, jossa opetusta voitaisiin hyvin aiempaa enemmän toteuttaa. Ulkona oppimista onkin pyritty kehittämään eri oppiaineissa. Ympäristöoppi, biologia, maantieto ja liikunta ovat oppiaineita, joissa lähiluonto on aina ollut osa opetusta, mutta ulkona oppimisen ei tarvitse rajoittua niihin. Luonnonsuojeluliiton koordinoiman ja vuosina 2012-2013 toteutetun … Jatka lukemista Oppimista, leikkiä ja draamaa luonnossa →

Leikkiä ikä kaikki

Leikki ja leikillisyys, leikki toiminnan muotona ja leikillisyys draamatoiminnalle ominaisena piirteenä, ovat draaman ydintä. Leikin merkitys lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäjänä ymmärretään varhaiskasvatuksessa, mutta miten on koulun laita? Unohdetaanko leikki liian nopeasti ja siirrytään ”vakavasti otettavaan toimintaan”. Toivottavasti ei. Leikkiä ja vakavaa leikillisyyttä pohti myös KT Hannu Heikkinen Draama koulussa -haastattelusarjan neljännessä artikkelissa: Ajattelen, … Jatka lukemista Leikkiä ikä kaikki →