Kirjoitan blogissani draamasta koulun ja opetuksen näkökulmasta. Pohdin kirjoituksissani sitä, mitä draama on ja mitä se voisi olla peruskoulussa. Pidän tärkeänä kysymystä draaman tarjoamista mahdollisuuksista opetuksen kehittämisessä. Hanna Sutela
Taide voidaan nähdä luontaisena osana ihmiselämää ja ihmisyhteisöjä, kulttuurisena käytäntönä. Näin ajateltuna taidetta on kaikissa kulttuureissa ja taiteen juuret löytyvät ihmismielen rakenteesta. Naturalisoivan näkemyksen mukaan taide sijoittuu arkisten käytäntöjen jatkumolle. Taiteen naturalisoinnin evolutiivis-antropologisesti painottuvassa tarkastelutavassa selvitetään muun muassa sitä, miksi erilaisia taidekäytäntöjä on olemassa ja mitkä ovat taiteen funktiot. Dutton (2000) listaa erilaisia taiteen ominaisuuksia … Jatka lukemista Taide kasvuna ihmisyyteen→
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuudentutkimuksessa voidaan selvittää mahdollisia tulevaisuuksia ja tutkia sitä, mikä tulevaisuudessa on mahdollista, mikä todennäköistä, mikä toivottavaa ja mikä epätoivottua. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan siihen voi vaikuttaa; se muotoutuu tämän hetken tekojemme ja valintojemme seurauksena. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien pohdinta auttaa näkemään nykyhetkeen sisältyviä mahdollisuuksia ja toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta. Se … Jatka lukemista Tulevaisuuslukutaidon kehittäminen draaman avulla→
Draaman käyttö missä tahansa opetuksessa tarvitsee turvallisen ja luottamuksellisen oppimisilmapiirin. Henkilökohtaisesti en näe paljon parempia vaihtoehtoja oppimiselle suotuisan ilmapiirin luomiselle kuin draamakasvatuksesta tuttujen menetelmien, pelien, leikkien, liikkeen, improvisaation käyttämisen. Jos ihmisen perustarpeisiin kuuluu yhteisöön kuulumisen tarve, se toteutuu ns. helposti draamakasvatuksen menetelmiä käyttämällä: oppija saa tuntea, että ME teemme tätä yhdessä, vaikka joskus pareittain, pienryhmissä, … Jatka lukemista Vieraskynä: Draaman käyttö kielten opetuksessa→
ReadDrama-hankkeessa tutkitaan lukuteatterin vaikuttavuutta 3.-4.-luokkalaisten, lukemisen tukea tarvitsevien oppilaiden lukusujuvuuteen ja -motivaatioon. Hankkeessa kehitetyssä lukuteatteriohjelmassa lukemista harjoitellaan draaman keinoin, lukien ja ilmaisten näytelmätekstiä. Mikä ihmeen lukuteatteri? Lukuteatteri on Yhdysvalloissa kehitetty lukemisen harjoittelun menetelmä, jossa lukusujuvuutta kehitetään valmistamalla lukuteatterikäsikirjoituksista lyhyitä lukuteatteriesityksiä. Esityksen harjoitteleminen antaa toistavalle ääneen lukemiselle luonnollisen ja motivoivan kontekstin: merkityksettömältä tuntuvan puurtamisen sijaan saman … Jatka lukemista Tutkittu juttu: Lukuteatteri innostaa ja kehittää!→
Taiteella on tutkitusti mielenterveysvaikutuksia. Taiteen tekeminen ja kokeminen vahvistaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Yli 3000 tutkimusta käsittävän koosteen perusteella taidelähtöinen toiminta voi parantaa prososiaalista käytöstä, lisätä oppimismotivaatiota, tuottaa onnistumisen elämyksiä ja tukea positiivista minäkuvaa (WHO 2019). Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa … Jatka lukemista Vieraskynä: Draamakasvatuksella voi vahvistaa mielenterveyttä→
Kevät kutsuu ulos ja luontoon, ja draamaopetustahan voi järjestää vaikka lähimetsässä. Lähiluonto on oppimisympäristö, jossa opetusta voitaisiin hyvin aiempaa enemmän toteuttaa. Ulkona oppimista onkin pyritty kehittämään eri oppiaineissa. Ympäristöoppi, biologia, maantieto ja liikunta ovat oppiaineita, joissa lähiluonto on aina ollut osa opetusta, mutta ulkona oppimisen ei tarvitse rajoittua niihin. Luonnonsuojeluliiton koordinoiman ja vuosina 2012-2013 toteutetun … Jatka lukemista Oppimista, leikkiä ja draamaa luonnossa→
Olen kirjoittanut draamasta peruskoulussa vuodesta 2015 lähtien. Viime syksynä muutin blogin ulkoasua ja aloitin haastatteluihin perustuvan Draama koulussa -artikkelisarjan. Sarja on päättynyt, mutta haastatteluja oli niin mukava tehdä ja niiden pohjalta artikkeleja kirjoittaa, että jatkossakin haastatteluja tulee blogissani jossain muodossa olemaan. Kirjoitan edelleen draamasta koulun ja opetuksen näkökulmasta, kerron pedagogisesta draamasta ja sen erilaisista käyttömahdollisuuksista … Jatka lukemista Blogin uusista tuulista→
Viime syksynä aloittamani Draama koulussa -artikkelisarja päättyy. Sarjassa aiemmin julkaistut yhdeksän artikkelia pohjautuvat haastatteluihin, joiden tärkein kysymys koski draaman ja teatteritaiteen asemaa ja merkitystä peruskoulussa. Artikkelisarjassa julkaistuja tekstejä varten sähköpostitse tai puhelimitse haastatellut ovat Tuija Leena Viirret, Simo Routarinne, Perttu Pölönen, Saija Laukka, Hannu Heikkinen, Julia Petäjä, Mika Myllyaho, Kari Uusikylä ja Tarja Halonen. Haastateltujen … Jatka lukemista Draama koulussa: haastattelusarja päättyy→
Draama koulussa -artikkelisarja pohjautuu haastatteluihin, joissa asiantuntijat kertovat ajatuksiaan draamasta ja teatteritaiteesta, niiden asemasta ja merkityksestä peruskoulussa. Sarjan yhdeksännessä artikkelissa haastateltavana on presidentti Tarja Halonen. Aiemmalla poliittisella urallaan ja presidenttikausiensa aikana sekä niiden jälkeen Halonen on toiminut lukuisissa järjestöissä ja verkostoissa sekä Suomessa että ulkomailla muun muassa ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon, demokratiaan ja kestävään kehitykseen liittyvien asioiden … Jatka lukemista Draama koulussa: haastateltavana Tarja Halonen→
Pedagoginen draama yhdistyy muun muassa tarinallisuuden kautta monien oppiaineiden - esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja uskonnon - opetukseen. Draamasta ja muista taideaineista löytyy myös helposti monia yhtymäkohtia. Mutta onko draamalla sijaa luonnontieteiden opetuksessa? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 draama on mainittu vuosiluokilla 1-6 opetettavan ympäristöopin kohdalla: Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa otetaan huomioon toiminnallisuus, kokemuksellisuus, … Jatka lukemista Draama ja tiedeopetus→
Erityistä draamaa 