Ryhmäytymisestä puhutaan paljon, eikä turhaan. Luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin luominen oppilasryhmään edistää oppimista. Kun ryhmäytyminen onnistuu, luokassa on vahva yhdessä tekemisen meininki. Olisi kuitenkin parempi puhua ryhmäyttämisestä, sillä itsestään ryhmäytyminen ei tapahdu, vaan opettaja on ryhmäprosessissa avainasemassa. Bongasin netistä MAST-hankkeessa laaditun Ryhmäyttämisoppaan, joka on tehty ryhmäyttämiseen toisella asteella, mutta sitä voi hyvin soveltaa myös peruskoulun … Jatka lukemista Yhdessä olemme ME
Tekijä: Hanna Sutela
Tullaan tutuiksi
Ensi viikolla alkaa koulutyö, ja lukuvuoden aloittaa myös moni uusi ryhmä. Olipa sitten kyseessä kokonaan uusi ryhmä tai jo entuudestaan osin tuttu porukka, omiin ryhmäläisiin tutustuminen on tärkeää. Tutustuminen ja turvallisen ilmapiiriin rakentaminen on edellytys draamatyöskentelyn onnistumiselle. Sama pätee myös tietysti kaikkeen muuhunkin koulutyöhön. Tässä postauksessa esittelen muutamia nimileikkejä ja tutustumisharjoituksia. Nimien opetteluun ja tutustumiseen … Jatka lukemista Tullaan tutuiksi
Draamaosaaminen käyttöön
Vuoden päästä perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 osalta käyttöön otettavissa opetussuunnitelmissa draamalla tulee olemaan aiempaa vahvempi rooli. Draama on sisällytetty opetussuunnitelman perusteisiin työtapana. Koska draama on osalle opettajista työtapana uusi, sen käytön yleistyminen edellyttää koulutusta sekä intoa ja uskallusta uuden kokeilemiseen. Työyhteisön tukikin auttaisi varmasti opettajia uuden työtavan käyttöönotossa. Draamaosaamista ja kollegiaalista tukea peruskoulusta kyllä löytyy. Draamakasvatuksen … Jatka lukemista Draamaosaaminen käyttöön
FIDEA
Draaman asemaan suomalaisessa peruskoulussa on vuosikymmenien ajan vaikuttanut vahvasti Suomen draama- ja teatteriopetuksen liitto ry - Drama- och teaterundervisning i Finland rf eli FIDEA (The Finnish Drama/Theatre Education Association). Yhdistys perustettiin jo vuonna 1972. Tuolloin sen nimi oli Koulujen luovan toiminnan yhdistys ry - Föreningen för skapande verksamhet i skolan rf. Vuonna 1991 yhdistyksen nimeksi … Jatka lukemista FIDEA
Keith Johnstone: Impro
Kesällä on aikaa lukea ja niinpä ehdin tutustumaan tarkemmin aiemmassa postauksessa mainitsemaani Keith Johnstonen kirjaan Impro - Improvisoinnista iloa elämään ja esiintymiseen. Englanninkielinen alkuteos on nimeltään Improvisation in the Theatre (1981) ja sen on suomentanut Simo Routarinne. Kirjassaan Johnstone esittelee kehittelemäänsä improvisaatiometodia, jossa keskeisellä sijalla ovat statukset, spontaanius ja tarinankerronta. Näille periaatteille pohjautuvaa improvisaatiota voidaan … Jatka lukemista Keith Johnstone: Impro
Prosessidraama
Osallistavan draaman genreen kuuluvassa prosessidraamassa työskentely perustuu tarinaan eli pretekstiin, jonka puitteissa käsiteltävänä olevaa aihetta tutkitaan eri näkökulmista. Allan Owensin ja Keith Barberin prosessidraamaa, sen suunnittelua, käytännön työskentelyä ja arviointia käsittelevä kirja Draamakompassi valottaa hyvin tätä draamamenetelmää. Draamaprosessin aikana ohjaaja ja ryhmä luovat fiktiivisen tarinan. Ryhmäläiset toimivat samalla sekä tarinan kertojina että sen henkilöinä. Tällainen … Jatka lukemista Prosessidraama
Improvisaatio
Teatteritaiteessa improvisaatiolla tarkoitetaan esitystä, jossa ei ole käsikirjoitusta. Improvisaatio ei rajoitu kuitenkaan teatteriin tai muihin taidemuotoihin, vaan liittyy yleensäkin spontaaniin toimintaan. Näin ajateltuna koko elämämme on improvisaatiota. Draamassa improvisaatiolla ja improvisaatiotaitoja kehittävillä harjoituksilla on merkittävä rooli. Improvisaatio edellyttää ja edelleen kehittää avoimuutta uusille ideoille sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Simo Routarinteen kirja Improvisoi! käsittelee improvisaation perusperiaatteita … Jatka lukemista Improvisaatio
Devising
Pääsin tutustumaan devisingiin draamaopettajien kokoontumisessa. Soveltavan draaman genreen kuuluva devising on menetelmä, jossa luodaan esitys ryhmän omista lähtökohdista ja ideoista, erilaisia tarinan kehittelyn tapoja käyttäen. Omassa prosessissamme lähdimme liikkeelle draamamuistoista ja niihin liittyvistä esineistä. Teimme liikeimprovisaatioita ja kirjoitimme monologia. Jokainen tuotti oman tekstin ja valitsi siitä sanan tai lauseen yhteistä työskentelyä varten. Lavastimme tilan ja … Jatka lukemista Devising
Satukaava
Tarinat ja tarinankerronta kuuluvat olennaisena osana draamaan. Simo Routarinne esittelee kirjassaan Improvisoi! harjoituksen, jossa tarinaa kerrotaan lause kerrallaan satukaavan avulla. Kaavassa on annettu kuusi lauseen alkua: Olipa kerran... Joka päivä... Kunnes eräänä päivänä... Siitä seurasi, että... Kunnes viimein... Sen päivän jälkeen... Satukaavan avulla ja yhdessä toisten kanssa tarinoiden keksiminen on helppoa ja hauskaa. Ryhmässä jokainen … Jatka lukemista Satukaava
Pedagoginen draama
Koulussa draamaa voidaan lähestyä sekä oppiaineena että opetusmenetelmänä. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa on haluttu lisätä nimenomaan draaman käyttöä opetusmenetelmänä. Kun draamaa käytetään jonkin toisen oppiaineen sisältöjen opettamiseen, siitä on käytetty myös nimeä pedagoginen draama. Draaman käyttö opetusmenetelmänä perustuu osallistavaan draamaan, jossa tutkitaan draamallisen fiktion kautta jotain asiaa, teemaa tai ilmiötä. Heikkisen mukaan osallistavan draaman genret ovat … Jatka lukemista Pedagoginen draama
Erityistä draamaa 